keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Eka SM-nolla!

Viime lauantaina oltiin kisailemassa Janen kanssa Jyväskylässä entisen kotiseuran upouudessa treenihallissa. Pakkasmittari taisi näyttää jopa yli -20 astetta, mutta halliin lämpö oltiin saatu -10 paremmalle puolen. Silti meidät kyllä pelasti se, että isi suostui lainaamaan asuntoautoa, joten eipä tarvinnut juuri palella :) Saatiin kisaseuraksi Tuula ja Japi, joten oikein mukava oli kisailla. Ja nämähän oli Janen ekat 3-luokan startit, joten mikäs sen kivempaa.



Parilta ekalta radalta ei sen kummempia tuloksia saatu. Oli kyllä aika helppoja ratoja, mutta menin kämmäilemään ihan typeriä. Taas olin vähän liikaa edellä ja unohdin ohjata tarkasti. Sen takia ekalla radalla Jane ajautui väärälle esteelle ja toisella tuli sitten tyhmiä kieltoja. Kolmannelle radalle tsempattiin molemmat. Vauhtia oli selvästi parhaiten, tai ainakin rata tuntui sujuvimmalta. Mutta vielä vauhdissa kuitenkin jäätiin aika paljon muille. Osittain tärkeitä sekunteja vei kyllä varmasti se, kun lähdin yhdessä kohtaa tekemään valssia, vaikka ei todellakaan pitänyt. Kuitenkin tuloksena elämäni eka aliaikainen nolla 3-luokasta (jos ei SM-joukkuekisaa lasketa) ja Janen eka SM-nolla, joten kai tässä täytyy olla ihan tyytyväinen. Ollaanhan me Jasun kanssa jo 1,5 vuotta moista yritetty ja Janen kanssa se tuli heti ekoissa kisoissa :D Että tästä on kyllä hyvä jatkaa. Sijoitus oli vasta kahdeksas, mutta tiedän, että tuossa koirassa sitä vauhtia enemmänkin on, kuhan saadaan vaan yhteistyö toimimaan. Nyt otettiin uudet palkkausmetodit käyttöön viime tiistaina treeneissä. Enemmän vain lentävää lelupalkkaa, niin eiköhän sitä vauhtia ala löytymään.



Japi oli hakemassa lähinnä puuttuvaa voittonollaa MM-karsintoihin, koska SM-kisoihin sillä on hienosti jo tulokset kasassa. Voittonollahan on tietysti tosi tiukassa noissa karkeloissa. Japi ei ollut ihan normaalissa vauhdissaan. Mietittiinkin, että onkohan sillä jumia jossain. Ekalta radalta yliaikainen nolla, toiselta nolla (sija 5.) ja kolmannelta 5 riman pudotuksesta. Että voittonollan metsästys jatkuu.

Japi ja Jane olivat kuin vanha pari konsanaan :D Jane irvisteli Japille, kun Japi yritti lähestyä Janen tavaroita. Mutta Japi odotti lenkillä Janea, joka ei olisi halunnut lenkkeillä kylmässä :D Oikea herrasmies. Japi oli kyllä aivan uskomattomassa talvikarvassa taas. Vaikea sitä oli russeliksi tunnistaa. Janellakin oli kyllä melkoinen niskakarvoitus, mutta Japi vei kyllä kirkkaasti voiton!



Täältä löytyy lisää Jeren ottamia kuvia kisoista: http://jkphoto.pp.fi/jattila_19_2/
..ainiin ja tuolta löytyy kuvia viime viikolta Veikkolan treeneistä: http://jkphoto.pp.fi/veikkola/

maanantai 21. helmikuuta 2011

Ylisöpöt kettaripennut

Käytiin sunnuntaina ihastelemassa Liekki-kettuterrierin pentuja, joita olin tammikuussa synnyttämässä. Pennut ovat nyt 6-viikkoisia, eli mitä ihanimpia (parin viikon päästähän ne ovat jo sitten ihan täystuhoja)! Poikapennusta taisi tulla suosikkini, se kiipeili heti syliini ja oli tosi kiinnostunut kaikesta. Nappi, joka syntyi ekana, oli edelleen tosi tummapäinen. Se oli aika itsenäinen, mutta viihtyi hyvin ihmistenkin seurassa, kun sen haki omista touhuistaan. Sille oli kasvanut vähän hassu suorempi pörröinen karva. Pinni oli selvästi pienin edelleen, mutta älyttömän terhakka! Siitä tulee vielä loistava luolakoira. Nepparista on tullut nyt nimeltään Nekku. Sillä on ikävä kyllä kehityshäiriö toisessa silmässä, mutta topakka tyttö oli Nekkukin :) Pipari oli taas oikea söpöilijä, joka muistuttaa hyvin paljon äitiään. Sillä oli piiiiitkät jalat. Siitä voisi tulla näyttelykoira. Näyttäisi nyt vähän siltä, että sekä Kerkko-poika että Pipari jäävät tädilleni kotiin asumaan. Aika hurjaa :D

Tässä Jeren ottamia kuvia pentusista:


Tässä Pipari ja Kerkko söpöilemässä


Pikku-Pinni alhaalla ja hassu pörrökarva Nappi ylhäällä


..ja Pipari söpöilee taas :)


Liekki-mamma hoitaa vielä pentuja ja Nappi on löytänyt koristeet

Eetu VSP Latviassa

Janen ja Jätkän pentu Eetu (Achanthus Wild Bill) oli taas viikonloppuna näyttelyreissussa Jonnansa kanssa. Tällä kertaa Latviassa. Eipä ollut taas turha reissu ollenkaan. Lauantaina Eetu sai ERI:n ja oli PU2. Sunnuntaina saatiin se, mitä lähdettiinkin hakemaan. Eetu sai taas ERI:n ja oli paras uros. ROP-kehässä kauniimmaksi valikoitui Yvonnen Fia, mutta Eetu oli hienosti VSP ja sai sertin! Onnea paljon komealle Eetu-pojalle. Kovasti Porvoossa odotellaan jo lumien sulamista, että Eetu pääsisi jäljestyshommiin ja käyttötulosta hankkimaan. Ihanaa kuulla, että pentuset harrastaa :)

Tässä vielä Eetun tulokset (arvostelusta en kyllä saa mitään tolkkua) ja yksi kuvakin rotunsa kauneimmista sunnuntailta:
Latvia, Valmiera 19.2.2011
tuomari: Ludmila Nikitima (RUS)
AVO, ERI1, SA, PU2

Latvia, Valmiera 20.2.2011
tuomari: Mirja Lapanja (SLO)

"N. type, exc. head & expr, c , cor. tail set, n. mover"
AVO, ERI1, SERT, PU1, VSP

ROP = Little Bloopers Rainbow Brite "Fia" (vasemmalla)
VSP = Achanthus Wild Bill "Eetu" (oikealla)

torstai 17. helmikuuta 2011

Magic-pentueen kuulumisia

Aika rientää hurjaa vauhtia, niin kuin sillä on tapana. Huomenna Magic-pentuset täyttää jo puoli vuotta! Me juhlistetaan synttäreitä lähtemällä Japi-iskän kanssa kisailemaan Jyväskylään :D Pidetään oikein pörrökarvatreffit. Jane korkkaa sitten 3-luokan. Saa nähdä mihin meidän karvaisen neitokaisen vauhti riittää.

Pentusista olen kuullut tasaiseen tahtiin kuulumisia. Treffejä ei olla kyllä vielä saatu järjestettyä, mutta keväällä pitää yrittää. On ollut niin kamalat pakkasetkin taas. Mila on edelleen oikein pieni tyttönen. Korkeutta vasta noin 26,5 senttiä! Siitä taitaa kasvaa mun makuun just sopivan kokoinen russeli. Ihanaa! Kovasti se kuulemma muistuttaa edelleen isoäitiään Tinaa. Sekin on minusta ihanaa, sillä Tina on mun silmään tosi kivan näköinen typy. Äitiään se ei kuulemma muistuta ulkonäöltään yhtään :D Mutta se on vaan Lindan mielipide, joka on itse asiassa tutustunut paremmin juuri Tinaan kuin Janeen, joten mielenkiinnolla odotan miltä Mila mun silmään näyttää. Karvaa se on kovasti kasvattanut. Onkin tainnut periä isänsä monikerroksisen turkin. Eihän sitä raaski näillä keleillä pois kokonaan nyppiä. Milan ylämaitokulmurit oli tosi tiukassa ja reppana jouduttiin nukuttamaan niiden poistamiseksi. Samalla eläinlääkärissä syynättiin pennun suu ja hyvältä vaikuttaa. Näyttäisi siltä, että kaikki hampaat on puhkeamassa! Kyllä kasvattajatäti saa taas huokaista vähän helpotuksesta :)

Maxistakin kuulin pitkästä aikaa. Max on ollut tosi kiltti poika! Vähän yllättävää, mutta näin vaan on :) Mitään tuhoja se ei ole saanut aikaan ja kenellekään koiralle ei ole vielä ärähtänyt. Kaikkien kanssa se haluaisi leikkiä ja kaikkien ihmisten luo se menee iloisesti häntä heiluen. Mikäpä olisikaan mukavampaa kuultavaa :) Ohan sillä kuulemma tietysti omat pienet oikkunsa, mutta mitään suurempia ongelmia ei ole ilmennyt. Max oli trimmattukin ensimmäisen kerran ja näyttää nyt kuulemma ihan virkamieheltä :D Tosi rennosti oli trimmaus sujunut, tyyppi oli vaan nukkunut pöydällä (!!). Vauhdikas Max tietysti on ja painelee pitkin pihaa hirmuista kyytiä. Kovasti odotan, että päästään Maxiakin moikkaamaan joskus keväämmällä.

Jalille ei taida sen ihmeempiä kuulua. Hyvin tuntuu sielläkin menevän :) Joku viikonloppu kyllä käyn tässä moikkaamassa Jalia ja trimmaan sen kaljuksi. Hampaat ovat ilmeisesti vaihtuneet ongelmitta, joten nyt toivotaan, ettei Jalillekaan niitä puutoksia jäisi. Janen suvussa kun nuo hammaspuutokset ovat ikävän yleisiä. Mutta onneksi Japi näyttäisi aika hyvin paikkaavan niitä.

Sitten vielä Jermun kuulumiset. Tiina on taas mittaillut Jermua ja kyllä se on jo kuulemma 31cm korkea. Mutta onneksi kasvu on koko ajan hidastumaan päin. Tosi komea poika Jermu kyllä mun silmään on :) Siitä olenkin saanut nähdä paljon kuvia. Nyt semmoiset pentumaiset hölmöilyt on kuulemma vähän taakse jäänyttä aikaa ja Jermustakin on tullut semmoinen oikein "äitin poika". Ensi viikolla Jermu aloittaa tokokurssin. Onpas mukavaa :) Hampaat silläkin alkaa jo olla vaihtuneet oikein kunnialla ja ilokseni Tiina ilmoitti myös, että sieltä näyttäisi koko rivistö paljastuvan. Purenta on myös kuulemma hyvä. Hienoa!

Tässä vielä 6kk kuva komeasta Jermusta:

lauantai 5. helmikuuta 2011

Janekin on 3-luokkalainen!



Noniin, nyt se sitten tapahtui :) Tänään oltiin kisailemassa Janen kanssa Purina-areenalla. Kolme starttia olisi ollut 2-luokilla ohjelmassa, mutta meillä kisat jäivät aika lyhyiksi. Vitsailinkin aamulla, että pitää tehdä se nolla heti ekalla radalla, niin päästään aikaisin kotiin. Ja tulihan se sieltä! Aika kohmeinen rata kyllä oli, mutta kuitenkin ihan sujuva. Pari koiraa päästeli radalla nopeampaa, joten sijoituksemme oli kolmas. Mutta se riitti kaivattuun viimeiseen LUVA-tulokseen. Eli serti ojennettiin käteemme ja menolippu "kuninkuusluokkaan". Nyt sitten sitä vähän kadoksissa olevaa vauhtia metsästämään!

Jane sai palkinnoksi ihan hassun vinkuvan kukan muotoisen lelun. Ihan nauratti, kun otettiin palkintokuvia ja Jane oli ihan liekeissä tuosta hullunkurisesta lelusta :D Palkintopallillakin se vaan hyppi paikallaan, että pitäisi se ihana lelu saada heti. Sain kuin sainkin kerrankin Jeren houkuteltua mukaan kuvaamaan.



Tässä video radasta:


..ja vielä vähän lisää kuvia: