Jalin kanssa Nastolan näytelmissä

Aikaahan on jo vierähtänyt, mutta käytiin Jalin (Yonster's Monster Master) kanssa näyttäytymässä Nastolan ryhmänäyttelyssä heinäkuussa. Vietettiin suorastaan ihan luksus kivaa päivää kaksistaan :D Ja Jalihan lähti reissuun mukaan oikein reippain mielin. Heti jo näyttelypaikalle tultaessa huomasin, että nyt on ihan eri ääni kellossa, kuin silloin kun olen Jalia ensimmäisen kerran esittänyt. Eli noin kaksi vuotta sitten, kun tyyppi oli vielä ihan juniori. Silloin sitä vaan kiinnosti KAIKKI ympärillä olevat koirat. Olisi vaan halunnut leikkiä kaikkien kanssa. Nyt se oli toki sama avoin itsensä, mutta kun sille vähän vinkulelua vilautti, niin johan löytyi meidän yhteinen sävel :D Jali esiintyi todella iloisen innokkaasti, liikkui lennokkaasti ja oli yhtä vinkuleluhullu kuin äitinsä. Muut koirat eivät kiinnostaneet pätkääkään, kun minulla oli se IHANA VINKULELU!

Tuomarikin (Pirjo Hjelm) piti kovasti Jalista ja ennen kaikkea sen terrierimäisestä temperamentista. Ilokseni hän antoi ERI:n ja valitsi vielä avoimen luokan kakkoseksi! SA:ta ei tullut tällä kertaa. Arvostelu oli oikein kiva: "Mittasuhteiltaan oikea, hyvän terrieritemperamentin omaava uros. Urosmainen pää. Hyvä purenta ja silmät. Hieman epävarmat korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvin kulmautunut selkä edestä että takaa, sopiva raajojen luusto. Hyvä takaosa. Liikkuu hyvin. Turkki voisi olla vähän tiiviimpi." Turkki oli tosiaan aika ylipitkä ja ohut, kun sitä joutui niin rajusti harventamaan. Mutta ehkä vielä joku kaunis päivä onnistumme Jalin trimmauksen ajoituksen kanssa ;) Karvaahan sillä on isänsä tavoin aika reilusti.

Jalia oli todellakin ilo esittää ja meillä oli kaiken kaikkiaan älyttömän mukava päivä. Jali nimittäin hengaili meidän kanssa vielä iltapäivälläkin maastopyöräkisoissa. Se oli todella rento tyyppi, ei hätkähtänyt mistään, eikä rähjännyt kenellekään. Vähän yritin opettaa sille tokon perusasentoakin, mutta siinä vaiheessa taisi päivän rasitukset ja uudet jutut alkaa painaa päälle, kun keskittyminen riitti ehkä kahdeksi minuutiksi. Alku kyllä näytti jo lupaavalta ja Jali selvästi tajusi jo homman idean. Kun palautimme Jalin kotiin, pääsin näkemään vielä Nalaa (Malina), Jalin pentuakin. Nala on todella pienikokoinen tyttö. Se on aika itsenäinen, mutta älyttömän kiltti ja helppo koira. Muistuttaa ulkonäöltä hyvin paljon Janen pentua Ilonaa, mutta lyhemmillä jaloilla ja pienemmässä koossa :D

Jalin olen nyt ilmoittanut toiseenkin näyttelyyn tälle syksylle, niin kivasti meillä meni Nastolassa :) Jali on kyllä oikein mukava ja reipas kaveri. Aktiivisuuttahan siinä riittää vaikka muillekin jakaa, terhakan agilitykoiran siitä kyllä saisi, kun vaan omistajansa innostuisi harrastamaan ;) Pitää tuonne Jalin omallekin sivulle päivittää tietoja, kun ehdin, mutta Jali on käytettävissä jalostukseen muutamalle sopivalle nartulle. Jalilla on yksi pentue Jipun (virallisestikin Jippu) kanssa. Jalista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä minuun.

Tässä vielä muutama kuva Nastolan näyttelyreissulta. Karva oli kyllä kehässä kauniimmin, mutta ehti tietenkin kastua ennen kuvan ottoa. Viimeisessä kuvassa hölkkäilee Jalin pentu Nala. Oli niin vauhdikas tapaus, että eihän siitä saanut paikallaan mitään kuvaa ;)