Milan tuloksia

On jäänyt kiireisen elämän takia raportoimatta tänne eräs tärkeä asia. Huhtikuussa sain kuulla iloisia uutisia. Mila (Yonster's Monster Magic) pääsi pitkän tauon jälkeen agilitykisoihin Kotkaan. Eipä kisat olisi Milalta ja ohjaajaltaan Lindalta voineet paremmin mennä, sillä parivaljakko taiteili peräti kaksi LUVA-nollaa. Näin ollen Mila kisailee nyt 3-luokassa! Paljon onnea huikealle parivaljakolle Milalle ja Lindalle! Ja paljon tsemppiä tuleviinkin koitoksiin :)

Mila sai tänään myös toisenlaisia kivoja tuloksia. Tyttö kävi virallisissa silmä- ja polvitarkastuksissa. Terveen paperithan sieltä tuli, joten nyt alamme sitten jännityksellä odotella kesän juoksuja. Jospa nyt onnistaisi Milan pennutuksen suhteen. Urosvalinta on vielä auki, mutta yksi kiva komistus olisi ainakin kiikarissa ;) Siitä sitten myöhemmin.

On se vaan niin ihana ja terhakka tyttönen kaikin puolin tuo pikku Mila. Tykkään!

Terveystuloksia

Viime viikolla käytiin vaihteeksi omien koirien kanssa tsekkaamassa silmäterveystilanne joukkotarkastuksessa. Mukavia tuloksiahan sieltä tuli:

Jasu "Chase"  8v4kk silmät terveet.
Jane "Achanthus Calamity Jane" 6v10kk silmät terveet.

Myös samassa tarkastuksessa silmissään terveeksi todettiin myös Janen isä Bandit sekä aiemmin loppukesästä Janen pentu Eetu "Achanthus Wild Bill".

Hienoa! :)

Janen leikkaus

Pääsiäinen meni meillä vähän erilaisissa tunnelmissa. Jane steriloitiin nyt sitten lauantaina. Leikkaus sujui hyvin ja Jane oli tosi reipas! Ihanaa, että kaikki on ainakin tähän asti mennyt niin hyvin. Vähän se piippasi kun heräili kotona ja ekana yönä kuljeksi siihen malliin, että otettiin sitten särkylääkettä. Nyt kyllä tahti on jo melkein normaali, mutta kyllä se vähän enemmän haluaa lepäillä ja välillä muistaakin varoa haavaa mahassa. Tötterö ei pahemmin haittaa Janen menoa, ja haava on lähtenyt hyvin paranemaan. Tötteröä ja haavaa suojaavaa paitaa se nyt käyttää melkein koko ajan ainakin pari viikkoa. Katsotaan, miten nopeasti tästä toivutaan. Hyvältä ainakin vaikuttaa tässä vaiheessa :)


Jasu se vaan nauttii keväästä täysin rinnoin :D

Nyt se on päätetty!

Nimittäin se, että steriloin tuon Janen. Olen niiiin kyllästynyt noihin sen valeraskauksiin! Nyt on taas se pahin aika meneillään. Jane vinkuu, kaivaa pesää joka paikkaan ja hoivaa ihan kaikkea. Sillä on koko ajan hullunkiilto silmissä ja se on Jasulle äkäinen. Ulkona se tekee vaan tarpeet mahdollisimman nopeasti ja alkaa vetää takaisin kohti kotia. Raivostuttavaa! Juoksu juoksulta nuo oireet ovat käyneet vaan pahemmiksi ja alan uskoa, että tuo stressi alkaa vaikuttamaan jo sen käyttäytymiseen yleisesti. Agilitya on turha nyt edes ajatella (no, siksikin, että Janen selkä on jumissa) koska se kaivaisi kentälläkin vaan pesää.

Pentusuunnitelmia minulla ei Janelle enää ole ollut. Päätin jo noiden toisten pentujen jälkeen, että pentuja se ei enää tule tekemään, koska niitäkin se hoivasi minusta välillä aika vainoharhaisesti. Lisäksi se on jättänyt jälkeläisilleen aika paljon hammaspuutoksia, joka oli myös sinetti pennuttamatta jättämiselle. Toivotaan, että Janen pennut (mahdollisesti) lisääntyessään jättäisivät vähemmän hammaspuutoksia. Mutta hieno jalostuskoira Jane minusta kyllä kaikin puolin on ollut. Vaikkakin monet pitävät sitä liian parsonmaisena ja kookkaana, mutta se on kuitenkin (voisin jopa sanoa harvinaisen) terverakenteinen russeli. Ja terve se on ollut koko elämänsä muutenkin, samoin sen pennut ovat (minun tietooni) olleet. Luonteeltaan Jane on kyllä aika ailahtelevainen, mutta saa nyt nähdä miten leikkaus sitten vaikuttaa. Juoksujen välillä, kun Jane on normaalitilassa, se on kuitenkin oikein mukava ja aktiivinen koira. Jane on ehkä hieman herkkis, mutta kuitenkin niin toimintakykyinen ja vietikäs, että herkkyys jää usein pimentoon. Saa nähdä, jos sen joskus luonnetestiin vien, niin siellähän se sitten selviää.

Sterilointia olen vaan pähkäillyt jo varmaan turhankin kauan. Tietysti leikkaus aina jännittää, mutta muutamia kommenttejakin olen kuullut siitä, miten nartusta voisi tulla voimakastahtoisempi (koska meillä muutenkin otetaan aina välillä yhteen, tosin johtuen aika paljon kyllä yleensä jotenkin Janen hormooneista..) tai se voisi saada virtsaamisvaivoja tms.. Mutta nyt tuntuu siltä, että olemme tulleet siihen pisteeseen, että en jaksa tuota koiraa enää muuten ja toivoisin saavani siitä vielä siedettävän otuksen vanhuuden päivikseen,

Tunnen kyllä epäonnistuneeni aika lailla, kun en mennyt leikkaamaan Janea jo viime keväänä. Silloin olisi ollut hyvin aikaa, kun itse en raskauden takia enää pystynyt juoksemaan. Nyt olen vaan turhaan yrittänyt saada SM-kisatuloksia kasaan jumiutuneella valeraskauksista kärsivällä koiralla. Jos olisin leikannut sen aiemmin, voitaisiin olla nyt menossa ensi kesän SM:iin.. No, turha se on jossitella. Koiralla ei kuitenkaan ole ikää kuin vasta reilu 5 vuotta, joten meillä on vielä monta vuotta aikaa kisata. Toivottavasti Janesta tulisi mukavampi harrastuskaveri leikkauksen myötä. Leikkaus on nyt alustavasti varattu lauantaille 7.4. Hassua, miten ison numeron tästä osaankaan tehdä, vaikka oikeasti tämähän on ihan rutiinitoimenpide :D

Mutta toivokaamme, että tuleva leikkaus menee hyvin ja Jane muutenkin paranee selkäjumeistaan. Ensi kesänä ollaan sitten ihan kuin uusi pari agilitykentillä :D

Pohjanoteeraus ja syiden löytyminen

Taas kisailtiin viikonloppuna. Tällä kertaa Ojangossa, ihan meidän lähellä. Molemmat koirat kisasi kaksi rataa. Jasun kanssa homma on koko ajan ihan pienestä kiinni. Tosin ekalla radalla tuli tehtyä useampikin hylky, mutta meno oli kuitenkin niin vauhdikasta, etten meinannut perässä pysyä :D Tokalla radalla Jasu sitten varasti lähdössä. Vuoroani odotellessa muistinkin yhtäkkiä, että eihän Jasua voinut jättääkään lähtöön, niin että pääsisin tekemään suoraan pakkovalssia. Olisi pitänyt tehdä toisenlainen suunnitelma. No, niinhän siinä sitten kävi, ettei Jasun hermo kestänyt ja se otti varaslähdön. Hylkyhän siitä sitten tuli heti. Muuten kyllä ihan puhdas rata ja aikakin olisi varmaan riittänyt.. Että eikun uutta yritystä vaan taas ensi viikonloppuna.

Tässä Jasun sunnutain radat:


Mutta Janen meno sen sijaan oli ihan kaoottista suorastaan. Tokalla radalla saatiin sentään tulos, mutta ihan järkyttävästi meni yliajan puolelle. Jane liikkui nyt suorastaan madellen. Enää en voinut pelkästään valeraskautta syyttää, joten päätin heti varata sille ajan fyssarille. Saatiinkin aika heti, joten tänään käytin molemmat koirat hoidettavina. Niin kuin olen jonkin aikaa jo uumoillutkin, Jane oli todellakin jumissa. Sen selkä oli laajalta alueelta pelkkää jumia ja vinouttakin löytyi. Voi minua, kun en ole sitä aiemmin saanut vietyä hoitoon.. Ei ihme, että sen vauhti on agissa vaan koko ajan hidastunut. Nyt hoidellaan selkä siis kuntoon ja varmaan steriloinkin Janen pian, joten kesäkisoissa ollaan sitten ihan kuin uusi pari :D

Jotain positiivistakin fyssarikäynnissä oli. Jasun selkä oli lähes kunnossa! Eipä siis ihme, että sillä sitä vauhtia nyt löytyykin :) Olihan siellä tietysti jumiakin vähän ja etupää oli jäykkä, mutta entisenlaista kamalaa vinoutta ei ollut havaittavissa. On se nyt ihan silminnähden liikkunutkin paremmin. Vähäinen treeni on siis auttanut. Jasun jumit saatiin ihan yhdellä hoitokerralla kuntoon. Voi miten hienoa! Sen kanssa voidaan siis jatkaa nyt kevyttä treenailua ja kisaamista.

Terveystuloksia

Eilen käytiin omien koirien kanssa terveystarkissa Espoossa. Ajattelin, että nyt katsotaan Jasunkin silmät, koska se alkaa olla siinä iässä, että perinnöllinen kaihi näkyisi, jos sellaista olisi. Lisäksi kuunneltiin molempien sydänäänet ja katsottiin Janen polvet nyt uudelleen vanhemmalla iällä. Kovin olen iloinen tuloksista:

Jasu "Chase" 6,5v silmät terveet eikä sydämessä sivuääniä.

Jane "Achanthus Calamity Jane" 5v silmät terveet (sama pieni PPM-rihma löytyi kuin edellisessä tarkastuksessa, mutta nykyään sitä ei edes merkitä mihinkään), sydämessä ei sivuääniä ja polvet myös todettiin edelleen olevan 0/0.

Jasun silmiä eläinlääkäri kehui erityisesti :D "Hienot, kirkkaat ja komeat isot silmät" kuulemma olivat. Jane taas oli niin sutjakka pöydällä, että polvista totesi olevan erityisen napakat ja meneväiset (kun meinasi pöydältä alas livetä reppana, kun luuli olevansa pahemmassakin tilanteessa) ;)

Samassa tarkastuksessa nähtiin myös Janen iskä Bandit, jolla oli myös kaikki kunnossa. Hieno homma!

Pientä päivitystä

Ensinnäkin hienoja uutisia Ilonasta! Janen "esikoinen" nimittäin kävi eilen silmä- ja polvitarkastuksessa. Iltsi todettiin terveeksi molempien osalta. Hieno homma :) Ilonasta on myös kuulunut kaikenlaisia kuulumisia agilityyn liittyen. Nyt alkoi treenit JAT:issa, eli seurapaikka tietää varmasti paljon edistymistä ja (jos nyt kokemuksesta voidaan puhua) myös tietysti hommaan enemmän hurahtamista ;) Toivottavasti pian pääsen näkemään Iltsin menoa... ja myös muiden Janen tyttöjen! Olenkin tässä iloinnut siitä, että kaikki Janen tytöt harrastavat aktiivisesti agilityä ja tuntuvat olevan vielä kovasti innokkaita siinä puuhassa :) :)

Päivitin vähän sivuja taas. Lähinnä kuvien osalta. Eetun ja Ilonan profiilisivulla on myös vähän päivitystä. Lisäksi myös Janen kuvissa ja harrastuskuvissa sekä Jasun harrastuskuvissa. Jermun 6kk kuva pääsi myös Jermun kuvasivulle.

Raunioita ja kynsiongelmia

Viikko sitten Jane pääsi aloittamaan ihan kunnolla rauniohommat, kun otin senkin treeneihin mukaan. Tutustuttiin maalimiehiin vähän "sattumalta", nimittäin käveltiin vain kasoilla ja ihan "vahingossa" löydettiin pari maalimiestä siinä matkalla. Siis ihan suunniteltu juttu, eikä mitään sattumaa oikeasti. Viimeisen se tuntui jo selvästi vähän haistavan, kun oikein juoksi häntä viuhuen moikkaamaan :) Otettiin Janelle käyttöön lelupalkka, koska uskon sen olevan sille se maailman paras juttu.

En vaan tiedä repeytyikö Janen kannuskynsi raunioilla vai metsälenkillä. Semmoinen ikävä vaiva nyt nimittäin tuli heti pentujen jäljiltä. Kynsi on suorastaan kuoriutunut kuin sipuli ja alkaa vuotaa verta tosi helposti. Kävin sitä eilen näyttämässä eläinlääkärillekin ja saatiin siihen parin viikon antibioottikuuri, vaikka ei se tulehtuneelta vaikuta. Jos se tulehtuu, niin sitten pitää varmaan leikata koko kannus irti. Täytyy nyt vaan olla tarkkana, ettei se pääsisi uudelleen repeytymään. Onneksi Jane antaa teipin olla, ettei tarvitse tötteröä pistää päähän. Eli ikävä kyllä agility on nyt vähän aikaa meillä kiellettyjen lajien listalla. Mutta raunioilla käytiin maanantaina kynsi teipattuna.

Kouluttajalla taisi vähän mennä mun koirat sekaisin, kun teki Janelle vähän turhan vaikeat piilot. Janen kanssa kun on tokoiltu niin paljon, että se mielellään pyörii mun jaloissa. Seuraavalla kerralla pitää tehdä sille "haamuja", että lähtisi innokkaammin irtoamaan maalimiesten luo. Kyllä se ihan selvästi maanantaina innokkaasti etsi, mutta tuli aina kertomaan mulle, että "tuu nyt mun kanssa kattomaan, kun tuolla on joku tyyppi piilossa" ;) Jasun etsinnät sujuu edelleen ihan super hienosti. Nyt vaan ollaan tehty umpipiiloja niin monta kertaa, ettei se meinannut enää muistaa ollenkaan, että piilon sisäänkin voi yrittää mennä :D

Treenailuja ja fyssaria

Nyt alkoi ainakin muutaman viikon agilityn tehotreenailut. Joka toinen viikko on treenit sunnuntai-iltaisin Keravalla sisähallissa. Lisäksi siihen sitten edelleen keskiviikon iltatreenit niin kauan kuin ulkona pystyy olemaan. Ja kentällähän voi käydä myös omalla ajalla. Jasu on toistaiseksi edelleen ollut mun treenikaveri, mutta on Janekin käynyt tekemässä jo jotain pientä. Yksi ilta se änkesi mukaan treeneihin ja käytiin vähän kentän reunalla taas ihmettelemässä tunnelmia. Ihmetyksekseni mammakoira vänkäsikin radalle, joten tehtiin pikku harjoituksia sitten. Matalaa A:ta, puomia, keppejä ja niihin yhdistettynä vähän hyppyjäkin rimat alhaalla. Jane oli ihan intopiukeena ja suoritti ihan täysillä! :) Kylläpä tuntui taas kivalta mun vauhtipakkauksen kanssa, mutta pitää nyt malttaa vähän kuitenkin vielä. Toisten koirien haukkuminen vähän Janea vielä ihmetyttää, mutta nyt se oli jo huomattavasti reippaampi kuin muutama viikko sitten.

Jasu on kulkenut treeneissä ihan loistavasti! Nyt tuntuu, että ollaan löydetty sellainen yhteinen sävel. Onkohan se tulossa siihen maagiseen ikään, että se alkaa lukea mun ajatuksia? ;) Reilu viikko sitten vaan tein aika pahan mokan, kun vedätin sitä vähän liikaa puomilla. Jasu ei saanut jalkojaan hallintaan, vaan putosi alas täydestä vauhdista korkeimmalta kohdalta suoraan rinta edellä alas :/ Ei kyllä onneksi tainnut käydä kuinkaan. Nyt pitää muistaa olla vedättämättä. Turha yrittää tehdä sille nopeutta kontakteille, kun meno on tuollaista. Yritetään sitten vaikka tehdä tiukempia kurveja. Nyt onneksi keskiviikkona Jasu oli selvästi oppinut virheestään ja otti puomin vähän rauhallisemmin. Ei mikään tyhmä koira.

Sisätreeneissä ajattelin alkaa hiomaan kummankin koiran pujottelua. Jasulla on vähän väärä tekniikka ja Janelle pitäisi saada vauhtia lisää. Hallissa on verkot, joten niiden avulla voisin yrittää treenailla aina sunnuntaitreeneissä. Hallissa on aika tahmea mattopohja ja matala katto. Mutta pikkukoirille halli toimii kuitenkin ihan hyvin. Maton tahmeus ei tuntunut haittaavan kuin minua. Mutta siihenkin varmaan tottuu.

Eilen käytiin taas fyssarilla Riihimäellä. Janekin pääsi hoitoon tällä kertaa. Ajattelin nyt tsekata senkin pentusten jäljiltä. Jasulla hoidettiin nyt koko keskiselän aluetta mahankin osalta. Hyvinkin voi johtua Jasun mahavaivat (=närästys) siitä, että sen koko keskiosa on ihan tukossa, eikä suolistokaan pääse toimimaan kunnolla :/ Mutta nyt ollaan taas astetta lähempänä rennompaa koiraa. Ihmeellistä, miten Jasun selkä alkoi liikkua hoidon jälkeen! Janellakin oli vähän vinoutta takapäässä, joka korjattiin. Nyt pitäisi taas alkaa peräpään heilumaan hännän mukana :D Kuukauden päästä pitää kyllä taas mennä hoitoihin, Janenkin. Mutta kyllä tuntuu kivalta, kun näkee oikeasti, että tästä hoidosta on apua! Tämä viikko vaan lepäillään ja ensi viikolla sitten taas tositoimiin :) Ensi viikolla lähtee pentusetkin, joten sitten koittaa taas normaali elämä. Toisaalta hirmu kivaa.

Jasu tauolla

Väliin vähän muita kuulumisia.. kunnes saadaan taas otettua uusia kuvia pennuista.

Jasu kävi fyssarilla Riihimäellä maanantaina. Tai mitä lie osteopatiaa se mies tekikään :D Kuten arvelinkin, Jasu on päässyt aika huonoon kuntoon. Tai en tiedä onko se yhtään sen vuoden takaisen Piiralla käynnin jälkeen parantunutkaan. Silloin homma jäikin sen verran kesken, että samat vaivat sieltä selästä löytyi edelleen. Jasun selkä oli kauttaaltaan vino. Jonkun iskun/iskujen takia lantio on vino. Jumeja ja vinouksia löytyi sitten jokaisesta selän "osasta". Eli koko koira on ihan kaarella. Jos jotain positiivista pitää hakea, niin fyssari-setä sanoi, että Jasu on terve koira ja se on hänen mielestään ihan saatavissa kuntoon. Nyt on vaan se tilanne, että "vesilasi" on päässyt niin täyteen, että se vaan läikkyy yli, jos ei asialle nyt tehdä oikeasti jotain.

Jotain taikoja se mies teki Jasulle ja sanoi, että nyt kaveri on taas suora. Mutta uudestaan täytyy mennä muutaman viikon päästä käymään hoidoissa. Ja varmaan myöhemmin syksyllä taas uudelleen. Ihmeellistä kyllä, tällä kertaa huomaan Jasussa ihan selvän eron! Pitkästä aikaa se kävelee esimerkiksi portaat alas suoraan, eikä tee semmoista kummallista siksak-liikettä. Ihanaa, jos tästä olisi tosiaan apua Jasulle!

Jasu sai nyt ainakin muutaman päivän lepotuomion, joten päätin nyt vähän pikku hiljaa aloitella Janen kanssa taas harrastuksia. Pennut vaan lähinnä nukkuu kotona eivätkä ole moksiskaan, vaikka mamma olisi tunnin-pari poissa välillä. Maanantaina käytiin rauniotreeneissä ihan vaan tekemässä pientä makkararinkiä ja tutustumassa siinä samalla alueeseen ja maalimiehiin. Vähän Janea jo kuljetettiinkin raunioilla ja hienosti mammakoira siellä liikkui. Vähän oli vielä epäselvää Janelle, että nenääkin voisi käyttää ihmisten paikantamiseen, tyyppi tykkäsi ennemminkin tutkia mitä betonipalkkien alta löytyy :D Meidän luolakoira..

Tänään sitten päätin käydä Janen kanssa agilitytreeneissä. Tai ihan siis vaan ihmettelemässä meininkiä ja tekemässä jotain pientä. Otettiin aluksi puomia. Se meni oikein hienosti :) Sitten päätettiin kokeilla vähän keppejäkin, mutta siitä Jane ei selvästi tykännyt. Tissit varmaan roikkui kummallisesti mahan alla tai sitten sitä sattui johonkin. Joten jätettiin kepit sitten siihen. Vähän oli mammakoira vielä ihmeissään kaikesta hälinästä, joten totesin, että ehkä odotamme vielä muutaman viikon ennen kuin vien sen uudestaan treeneihin. Ehkä voidaan omalla ajalla kuitenkin käydä radalla jo aiemminkin.

Testitulos

Jane antoi muutama viikko sitten PLL-testinäytteensä. Nyt tuli tulokset Genoscoperilta. Iloisena voin ilmoittaa, että Janen (Achanthus Calamity Jane) geenitesti oli normaali, eli clear. Eli Jane ei siis kanna periytyvää linssiluksaatiogeeniä. Näin ollen, koska Japin vanhemmat on myös testattu ja normaaleiksi todettu, pennutkaan eivät kanna tuota geeniä. Olipa helpotus! :)

Sirkkusilmäsutkauttaja

Eilen uhmattiin taas lähialueiden liikennettä ja lähdettiin kahdestaan Janen kanssa joukkosilmätarkastuksille Espooseen. Paikkana oli pieni trimmaamo, jossa oli suuri odotustila. Mutta kun sinne änkee arviolta 20 koiraa, niin sutina oli arvattavasti melkoinen! Ovella Jane taisi aluksi päättää, että täällähän ei pienet valeraskaat russelit viihdy. Mutta onneksi se muutti pian mielensä. Tosi hyvää häiriöharjoitusta saatiin vuoroa odotellessa. Jane esitti kaikki temppunsa (eli sivulle tulon, maahan menon ja istumisen ;)) ja lopulta halusi jo häntä viuhuen moikata muitakin koiria. Olen siis tosi tyytyväinen Janen käytökseen :)

Itse silmätarkastus meni myös ihan mukavasti. Terveet on Janen silmät :) Toisen silmän kohdalle paperiin vaan merkattiin "PPM - diagnoosi avoin", eli jonkinlaista sikiöaikaista verisuonijäännettä sieltä löytyi. Mutta siitä ei kuulemma tarvitse olla huolissaan.

Valeraskaus alkaa onneksi pikku hiljaa olemaan ohi. Jane on muuttumassa taas siitä säikystä, äkäisestä ja vinkuvasta tavaroitaan vahtivasta hirviöstä omaksi iloiseksi ja leikkisäksi itsekseen :) Eilen lenkin jälkeen koirat sinkoilivat jo ympäri huushollia peräkanaa. Illalla oli sitten hyvä levähtää sohvalle rankan iltarupeaman jälkeen. Pupillit möllöttivät tuolla silmissä vielä pitkään levällään. Siitä se sitten saikin uuden nimen, Sirkkusilmäsutkauttaja ;) Kyllä meillä nämä lempinimet on aina erityisen fiksuja ;)

Jasu kävi selkäkuvissa

Tänään vihdoin sain vietyä Jasun eläinlääkäriin syynättäväksi ja kuvattavaksi. Kaikenlaiset oireilut kun ei oikein ota loppuakseen. Kaverihan on ollut jäykkä ja liikkunut oudosti varmaan aina, mutta nyt kuvioihin on tullut mukaan välillä myös oikean takajalan ontuminen ja varominen. Jasu myös selvästi aristaa tassuihin ja selkään koskemista, ei hyppää autoon mielellään ja tutisee.. Siinä nyt ainakin osa oireista.

Jasu oli lääkärissä tosi nätisti. Jouduttiin odottelemaan aika paljon, kun siellä oli samaan aikaan kaksi tapaturman takia äkillisesti leikattavaa koiraa. Lääkäri päätyi siihen, että Jasua ei tarvitse nukuttaa ollenkaan röntgenkuvaan, koska se käyttäytyi niin rauhallisesti :) Lääkäri huomasi, että Jasu selvästi aristi ristiselkäänsä. Takatassuissa ei näyttänyt olevan mitään erityistä kipukohtaa, mutta taakse se ei antanut niitä kunnolla vetää. Siispä päätettiin ottaa sellaiset kuvat, missä näkyisi ristiselän alue hyvin. Samalla syynättiin myös lonkat. Sain itse pukeutua lyijypukuun ja pidellä Jasua pöydällä kuvien oton ajan. Hienosti kaveri pysyikin paikoillaan.

Sinänsä vähän harmi, mutta kuvista ei selvinnyt kyllä mitään syytä Jasun oireilulle. Selkä näytti kuvissa ihan moitteettomalta. Oikean jalan lonkassa oli nähtävissä pientä vaaleampaa aluetta, joka voi kertoa kulumisesta. Lonkat eivät olleet ihan priimat, mutta eivät erityisen huonotkaan. Lonkkamaljat eivät ainakaan olleet yhtään löysät.

Lääkäri sanoi, että jos tästä haluaisi ryhtyä lisätutkimuksia tekemään, niin seuraava vaihe olisi ottaa magneetti- tai varjoainekuva selästä, jossa näkyisi selkäydinkanavan tilanne. Siellä voisi esimerkiksi olla jotain tyriä, jotka aiheuttavat kipua. Mutta lääkäri sanoi, että jos koiralla ei tämän pahempia oireita ilmene, niin hän ei ainakaan näe suurta tarvetta lisäselvityksille. Enkä näe minäkään. Selkäydintyriä kun hoidetaan yleensä vain kipulääkityksellä ja levolla. Eli ihan samalla reseptillä, kuin mitä nyt saimme.

Kotiinviemisinä siis saimme kipulääkekuurin ja Doils nivelvalmistetta. Toinen lääkäri katsoo vielä kuvat, joten jäämme vielä odottelemaan hänen mielipiteitään Jasun tilanteesta.