Lauantaipäivä

Lauantaina ehti tapahtua vähän kaikenlaista. Aamupäivästä käytiin kisailemassa Janen kanssa Pieksämäellä. Kyytikavereina meillä oli Hanne ja auspai-Buddy sekä Tiina ja sakemanni-Pikkis. Vähän jännitin, että mitä Jane tuumii vieraasta autosta ja isoista kyytikavereistaan, mutta matka meni oikein hyvin. Kaikilla meillä on luokkanousumahdollisuus, joten oletimme että ainakin yksi nolla jollekin meistä napsahtaa, mutta ei. 1-luokan radat olivatkin tällä kertaa yllättävän hankalia. Janen kanssa päivän saldo oli 2 hylkyä. Kokemattomuus näkyi vielä paikoin Janen suorituksissa ja itsekin olin aika tumpelo. Mutta ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampia :) Tulokset on taas päivitetty Janen tulossivuille sekä treeniblogista löytyy juttua ja videoita myös.

Illemmalla meille tuli kylään Sampsa, Lilja ja Olavi-vauva. Janehan rakastaa vauvoja yli kaiken, ehkä vähän liikaakin, joten se kävi taas ihan kierroksilla. Nyt Olavi alkaa jo olemaan vähän isompi, joten uskalsimme päästää Janen jo lähemmäksi tervehtimään. Rakkaus taisikin olla molemminpuolista, sillä Olavin mielestä Jane oli ihan älyttömän hauska. Olavi vaan nauroi, kun Jane nuoli sen sormia, varpaita, naamaa.. :D Onhan Olavi kyllä tottunut koiran läsnäoloon kotonaankin. Valo-koira on vielä ainakin 10 kertaa isompi kuin Jane :D Yllättävän nätisti Jane kyllä osasi olla, kun pääsi ihan vapaasti tervehtimään vauvaa. Olavi kiskoi sen naamakarvoistakin aika kovaa, mutta Jane ei välittänyt ollenkaan. Hyvä homma :)


Olavi nauraa, kun Jane pussaa sormia

Jasu ei paljoa vauvoista välitä, mutta suhtautuu niihin oikein ystävällisesti. Oikein asiallinen tapaus siis. Janekin näytti käyttäytyvän Jasua kohtaan ihan ystävällisesti lapsen läsnäollessa, vaikka kävikin aika kierroksilla. Kunnes Sampsa lähti hakemaan vauvan vaippakassia autosta ja soitti ovikelloa sisälle tullessaan. Siitä Jane kilahti. Olin jo oikein ylpeä Janen käytöksestä, kunnes se sai pitkästä aikaa riidan aikaiseksi. Höh. Jasu sai vähän osumaa nenäänsä ja siitä tuli oikein verta. Onneksi verenvuoto kuitenkin lakkasi nopeasti ja haava näyttää nyt jo parantuneen hyvin. Tilanteen jälkeen koirat olivat taas ihan normaaleita ja Jane viihdytti vauvaa entiseen malliin. Että näin meillä. Uudet tilanteet ovat Janelle aina vähän vaikeita ja se purkaa epävarmuutensa sitten Jasuun. Se on todellakin koira, jolle pitää antaa selkeät käytöstavat ja ohjeet, sitten se osaa kyllä käyttäytyä. Aina ei vaan itse ehdi olemaan nopeampi ja reagoimaan ajoissa..

Illalla käytiin vielä yhdessä pitkällä lenkillä Samulinniemessä. Olipa hienoja veneitä iltavalaistuksessa Päijänteellä ja upeita isoja taloja. Janekin oli vielä oikein reipas, vaikka sillä oli pitkä ja rankka päivä takana. Meidän rakas äksyilevä otus ;)