Jatkokertomusta siis seuraa nyt viime sunnuntain keinoluolareissulta Orimattilaan. Nämä olivat Janen toiset luolatreenit. Tämä oli siis eri paikka kuin viimeksi. Nyt aloitettiin niin, että kettu laitettiin keskipesään ja koiraa houkuteltiin suoraan siihen putken "uraan" (siis putkeen, jonka luukku oli auki) sitä haukkumaan. Jane oli aluksi hieman ihmeissään tästä järjestelystä, eikä oikein halunnut tulla ketun lähelle, kun mies oli vieressä "pakottamassa" sitä putkeen. Kuitenkin haukkui oikein täpäkästi ketulle, mutta siirtyi vähän kauemmas kun yritimme saada sen putkeen. Sitten kun se tajusi, että siitä urasta pääsee luolaan, homma alkoi sujua. Luukku laitettiin siis kiinni ja Jane lähti seuraamaan kettua putkessa. Vähän oli välillä suunta hukassa, mutta hienosti ketun pesä kuitenkin löyty ja painostus alkoi :) Taas luukku avattiin ja ketun nenän edessä olevalla luukulla vähän vielä härnättiin koiraa ja sieltähän tuli oikein kunnon ärinät, kun kettu sähisi vastaan :D Hieno Jane! Lopuksi vielä Jane tuupattiin ihan väkisin ahdinkoon eikä päästetty poistumaan, joten sieltähän se sitten läpi sujahti. Tämän jälkeen Jane oli kyllä helteisellä ilmalla ihan puhki ja jäi vaan yhteen pesään möllöttämään ja tuijotti minua anovasti reiästä, että "ei jaksa enää". Joten päästimme sen lepäämään. Treenimestan pitäjän mukaan Jane olisi kyllä pian valmis kokeeseen. Vähän vaan vielä treeniä ja pikkaisen saisi kuulemma laihtuakin, että pystyisi liikkumaan sutjakammin.
Kyllä mä vaan olen aika ylpeä tuosta meidän ärripurrista! Nyt tuntuu se homma löytyneen, missä se on elementissään. Kyllä olen sen verran innostunut touhusta, että kai me sitä käyttövalionarvoa lähdetään metsästämään. Seuraavat treenit olisi kai jo kahden viikon päästä :)
Ulkona kettu ei ollut ihan niin kiinnostava kuin putkessa. Mutta pitihän sille kuitenkin haukut päästää ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti