Onnistumisia viimein

Viimein homma tuntuu agilityssä toimivan! Luulen, että Tehis-treeneistä on ollut meille aika kivasti hyötyä. Jasu on saanut tarvitsemiansa tehopätkiä ja minulle on neuvottu tekniikoita, joilla saan koiran kääntymään tiukemmin. Paljon ei ole siis tarvittu, että tulosta alkaa edes hieman näkymään :) Omista kisoista Jasulle yksi nolla, eikä se kovin kaukana ollut muillakaan radoilla. Mutta tällä nollaradalla sijoituimme kovassa kisassa (57 kisaajaa) peräti neljänsiksi! Pikkaisen jäi kyllä hampaankoloon, sillä hävisimme sertin 0,01 sekunnilla ;) Nyt puuttuu enää kolme nollaa SM:iin. Tämähän alkaa näyttää siltä, että sinne ollaan kovaa vauhtia menossa!

Tältä näytti Jasun tulokset siis HSKH:n kisoista:

- A-agilityrata: HYL (karkasi heti alussa putkeen)
- B-agilityrata: 0, -2,30, (etenemä 3,80) 4.sija
- C-agilityrata: HYL (blokkasin putken suun, niin meni hypylle)

Jane on alkanut vähän jänskäämään keinua. Pomppaa sivulle, kun keinu rämähtää alas. Ollaan nyt sitten palattu alkupisteeseen keinun kanssa, että juoksutan sitä päähän ja sitten vasta keinu lasketaan. Mutta mietin tässä, että pitäisikö ilmoittaa Jyväskylään hyppikselle..

Jalille tulossa pentuja!

Tässä nyt toinenkin pieni pentumainos, kun se nyt on aika virallista! Jali (Yonster's Monster Master) on astunut Jippu-nimisen (myös viralliselta nimeltäänkin Jippu) nartun. Jippu kävi ultrassa alkuviikosta ja peräti kuusi pientä pennun alkua siellä masussa köllötteli. Näihin pentuihin minulla on aika suuri mielenkiinto, nimittäin Jipulla on sama emä kuin meidän Jasulla (Tikkatassun Tyllerö). Että tämähän on vähän kuin meidän Jasun ja Janen yhdistäisi (josta tietysti olen jonkin verran haaveillut, mutta se kun ei mahdollista ole ollut Jasun purentavian takia). Jippu on kyllä ulkonäöltään aika eri näköinen kuin velipuolensa Jasu. Jippu on sileäkarvainen ja tricolor-värinen. Jali taas karkeakarvainen ja ruskea-valkoinen. Eli pentujen karvanlaadut voivat vaihdella sileästä karkeaan ja värit ruskea-musta-valkoisesta ruskea-valkoiseen. Jippu ja Jali ovat mukavia kotikoiria ja asuvat käytännössä samassa perheessä, vaan vähän eri osoitteissa äidillä ja tyttärellä. Molempien taustalta löytyy toimivia harrastuskavereita. Tosi kutkuttava yhdistelmä!

Minulta voi kyllä kysellä yhdistelmästä ja kerron mielelläni mitä osaan. Haaveilen vähän sijoituspennusta, joten jos sijoitushommat kiinnostaa, niin saa ottaa yhteyttä minuun: jonna.keskiaho@gmail.com Mutta varsinaiset pentukyselyt tulee suunnata Tiia (050 5849 553) ja Marja (040 410 6278) Manniselle.

Yhdistelmä KoiraNetissä.

Tässä pari kohtuu tuoretta kuvaa isäkoira-Jalista ja alla vanha kuva Jipusta, jossa se on melkein pentu. Laitan uudempia, kun saan semmoisia.

Agikisoja

Tässä vähän omien koirien agikisapäivitystä kootusti, kun en ole ehtinyt jokaisesta kisasta erikseen raportoimaan. Jasun kanssa ollaan kisailtu vähän siellä sun täällä, Janen kanssa vähemmän, koska yhteistyö ei vaan tunnu toimivan. Jasun kanssa ollaan tehty sujuvia ratoja, mutta usein homma on kaatunut sitten yhteen tai useampaan pikku virheeseen. On se vaan välillä niin vaikeaa! Mutta viimein nyt viime lauantaina Hyvinkäällä onnistuttiin ja saatiin kuin saatiinkin tuplanolla väännettyä! Luomalan radat tuntuivat mukavilta. Niissä oli sopivasti vauhtia, mutta myös haastetta. Jasu kulki hyvin ja en saanut kovista yrityksistänikään huolimatta ratoja turmeltua ;) Kylläpä helpotti, kun nyt on tupla takataskussa, niin voi keskittyä rauhassa neljän puuttuvan nollan metsästykseen. Viime vuonna oltiin kyllä aika samoissa asetelmissa ja ne yksittäiset nollat jäivät sitten lopulta puuttumaan. Mutta olen kyllä mielestäni itse nyt kehittynyt taas ohjaajana ja Jasu on hyvässä kunnossa. Joten hyvät mahdollisuudet tässä on SM:iin päästä :)

Hyvinkään 20.10. kisojen tulokset siis näyttivät Jasun osalta tältä:
- C-agilityrata: 0, -3,97, (etenemä 3,70) 5.sija
- B-hyppyrata: 0, -1,54, (etenemä 3,55) 6.sija

Janen kanssa homma on sitten ollut todellakin haastavampaa. Treeneissä se kulkee nyt kovempaa kuin koskaan, mutta hakee edelleen mielellään helposti vääriä esteitä ja jos oma vauhtini tyssää, niin tyssää sitten Janenkin. Hyvinkäällä koimme taas kovan takaiskun, kun Jane päätti nyt kolmannen kerran haistella hallissa. En ymmärrä, mikä siellä haisee, kun ei se missään muualla haistele! Voi olla sijaiskäyttäytymistä tai sitten vaan oikeasti sen nenä on niin tarkka. No, nytpä en sitten enää ilmoita sitä sinne halliin kisaamaan. Kunpa Jasu saisi nyt nopeasti nollat kasaan, niin voisin keskittyä kevätpuolella sitten enemmän Janeen. Tiedän, että Jane pystyisi koviin aikoihin, kunhan sen pääkopan saisi vaan kulkemaan hommassa mukana. Hitsi vie.

Muutama rata, joita on tullut tallenneltua..








Ja tässä vielä muutama kuva Janesta ja Jasusta Lohjan kisoista:

Milalle nollavoitto ekoista agikisoista!

Milan (Yonster's Monster Magic) ja ohjaajansa Lindan yhteinen agilityura alkoi lauantaina Kotkassa varsin mallikkaasti. Heti ensimmäiseltä kisaradalta tuli nollavoitto! Aikavirhe -4,71 (etenemä 3,49), 0 ja LUVA :) Ei tämä kasvattajalle ihan yllätyksenä tullut, sen verran hienoa on parin meno ollut. Radan jälkeen Mila oli selvästi väsynyt uudesta kokemuksesta, se taisi pistää puhtinsa ensimmäiseen pinkaisuun. Tokalla radalla tuli sitten kieltoja ja keppivirhe. Mutta nyt ollaan uutta kokemusta rikkaampia ja kokemuksen myötä varmasti suoritukset paranee vielä.

Paljon onnea taitavalle parille!

Mila kävi kylässä

On taas viime päivityksestä aikaa vierähtänyt ja vaikka mitä on ehtinyt tapahtua. Mila (Yonster's Monster Magic) oli meillä elokuussa hoidossa melkein viikon, kun huoltotiiminsä lähti lomamatkalle. Milalla alkoi juoksut juuri sopivasti, niin se ei voinut mennä koirahoitolaan. Mielellänihän minä sen meille otin, mutta Jane joutui sitten poistumaan hoitoon serkkuni luo, koska äidin ja tyttären välit tuntuvat olevan kuumat edelleen (ottivat yhteen jo silloin, kun Mila oli 8 viikkoa vanha :D). Minulla kun on myös lapsi hoidettavana, ei ollut oikein aikaa keskittyä riiteleviin narttuihin ;) Pari yötä tytöt olivat kuitenkin saman katon alla ja lenkilläkin kävin kolmen koiran kanssa, joten ihan hyvin meni kuitenkin siltä osalta. Lenkillä eivät toisilleen äkkäilleet yhtään.

Nyt kun pääsin Milaa pidemmän aikaa seurailemaan, niin kovin se on kyllä äitinsä kaltainen tapaus. Huvittavaa, miten paljon samanlaisia tapoja sillä on kuin Janella. Itsevarmempi se kyllä on, joten välienselvittelyssä Mila luultavasti ottaisi kuningattaren paikan. Mutta silti toki kaipasin Janea kotiin, mikäpä vetäisi vertoja meidän "jäteastialle" :D Mila ei osannut siivota vauvan ruokasotkuja läheskään yhtä tehokkaasti kuin Jane ;) Jasulle sinänsä oli ihan sama, kuka sillä täällä oli kaverina. Milan juoksuistakaan se ei jaksanut olla kovin paljoa kiinnostunut ja sekös Milaa potutti.

Vielä sanottakoon, että Milalle on suunnitteilla pentue seuraavista juoksuista, eli ensi keväänä, jos terveystulokset tulevat olemaan kunnossa. Urosvalintakin alkaa olla jo selvillä, mutta julkaisen sen vähän myöhemmin. Pentue tulee olemaan vahvasti harrastuspohjainen, joten etsinnässä olisi ennen kaikkea aktiivisesti harrastavia koteja. Mila on nopea ja taitava agilitykoira (ei vielä virallisia startteja). Se toimii myös hyvin keinoluolilla. Näyttelyistä se on saanut pääasiassa ERIä. Pennuista kiinnostuneet voivat jo ilmoittautua minulle. Parhaiten pystyn vastaamaan sähköpostilla: jonna.keskiaho(at)gmail.com Päivitän tietoja pentueesta sivuille, kunhan saadaan taas sivupäivitykset toimimaan tietokoneen hajoamisen jäljiltä.

Tässä muutama kuva Milasta meillä kyläillessään. Turkki oli niin ankarasti kynitty trimmaajalla, ettei mitään poseerauskuvia voinut ottaa:

Hienoja tuloksia Jalille ja Eetulle!

Kesä on hurahtanut hurjaa vauhtia, ja taas päivitykset laahaa perässä. Tässä pari kivaa Janen poikien tulosta näin alkuunsa :)

Jali (Yonster's Monster Master) kävi ihastuttamassa Kuopion turneella muutama viikko sitten. Jali matkusti sinne meidän kyydillä, kun oltiin sinne suunnalle menossa muutenkin ja kämppäsi sitten Lintan luona viikonlopun. Linta käytti sitä kahtena päivänä näyttelyissä Kuopiossa. Hienosti Jalin reissu meni niin käyttäytymisen kuin näyttelymenestyksenkin osalta! Aika hienoa nimittäin, että ERInomainen arvostelu ja nuorten luokan voitto irtosi molempina päivinä! Lauantaina Jali sai myös SA:n ja pääsi pyörähtämään Paras uros -kehässäkin. Aika hieno koira on Jalistakin siis kuoriutunut :) Se kyllä todellakin valloittaa välittömällä luonteellaan. Siellä se Lintan koirien joukossa juoksenteli, ihan kuin olisi aina ollut siellä. Ihana otus! Otimme Jalmarista poseerauskuviakin, mutta kappas vaan meidän koneelta tuhoutui kuvia, kun kovalevy hajosi ja tietysti juuri ne kuvat olivat kadonneiden joukossa :( Mutta onneksi otimme kuvia myös Lintan kameralla, laitan niitä tänne myöhemmin, kun vaan saan kuvia.

Tässä kuitenkin hienot arvostelut näin alkuun:

Yonster's Monster Master "Jali"

Kuopio KV 5.8.2012
tuomari: Annukka Paloheimo, Suomi

NUO ERI NUK1

Hieman pitkä. Jäntevä. Hyvä purenta. Hieman kevyt kuono. Spannattavissa. Hyvä takaosa. Ei parhaassa karvassa. Hyvä väritys. Liikkuu hyvin 

--

Kuopio KV 4.8.2012
tuomari: Laine Jensen Hanne, Tanska

NUO ERI NUK1 SA

Well balanced with strong masculine head. Well placed ears and eyes. Strong foreface, correct bite. Good neck, topline and tailset. Spannable. Legs should not be longer compare to ribcage. Well angulated front and rear with good hocks. Free mover. Acceptable coat.

--

Myös yksi mieltä lämmittävä tulos lisää tuli viime viikonloppuna jackrussellinterriereiden mestaruus-MEJÄ-kokeesta Jyväskylän Leppälahdesta. Janen ja Jätkän pentu Eetu (Achanthus Wild Bill) kävi ohjaajansa Jonnan kanssa toisessa kokeessaan ja hienostihan sieltä se 1-tulos napsahti! Älysti onnea Jonnalle ja taitavalle jäljestäjälle Eetulle. Ei paljon Eetu jäänyt siskonsa muutama viikko aiemmin saaneista pisteistä ;) Eetun pistesaldo nimittäin oli 44/50. Kyllä olen aika ylpeä näistä ipanoista!

Tässä vielä Eetun pisteet ja koeselostus:

MEJÄ-koe Jyväskylä, Achanthus Wild Bill "Eetu", tuomari: Jarno Hynninen

Arvostelu:
a) Jäljestämishalukkuus 6 (0-6)
b) Jäljestämisvarmuus 10 (0-12)
c) Työskentelyn etenevyys 9 (0-10)
d) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja kaadon selvittämiskyky sekä tiedottaminen / kaadolla haukkuminen 11 (0-14)
e) Käyttäytyminen kaadolla 3 (0-3)
f) Yleisvaikutelma 5 (0-5)

Laukauksen sieto: Hyväksytty
Pisteet: 44/50
Palkinto: AVO 1, jaettu 3.sija

Koeselostus: Ohjattu lähtö, alkumakuun tutkiminen ja ripeää vauhtia matkaan. Osuudet mentiin suurimmaksi osaksi aivan jäljellä, mutta ilmavainulla avoimilla osuuksilla koira joutui tekemään muutaman ison suunnantarkistuslenkin.  1. kulma selviää rengastamalla, 2. kulman koira oikaisee.  1 makaus osoitetaan hyvin. Sorkka löytyy suoraan, ja sitä jäädään nuuhkimaan. Varman oloinen ripeä suoritus kehityskelpoiselta koiralta.

Varsin pätevä luolailija

Jatkokertomusta siis seuraa nyt viime sunnuntain keinoluolareissulta Orimattilaan. Nämä olivat Janen toiset luolatreenit. Tämä oli siis eri paikka kuin viimeksi. Nyt aloitettiin niin, että kettu laitettiin keskipesään ja koiraa houkuteltiin suoraan siihen putken "uraan" (siis putkeen, jonka luukku oli auki) sitä haukkumaan. Jane oli aluksi hieman ihmeissään tästä järjestelystä, eikä oikein halunnut tulla ketun lähelle, kun mies oli vieressä "pakottamassa" sitä putkeen. Kuitenkin haukkui oikein täpäkästi ketulle, mutta siirtyi vähän kauemmas kun yritimme saada sen putkeen. Sitten kun se tajusi, että siitä urasta pääsee luolaan, homma alkoi sujua. Luukku laitettiin siis kiinni ja Jane lähti seuraamaan kettua putkessa. Vähän oli välillä suunta hukassa, mutta hienosti ketun pesä kuitenkin löyty ja painostus alkoi :) Taas luukku avattiin ja ketun nenän edessä olevalla luukulla vähän vielä härnättiin koiraa ja sieltähän tuli oikein kunnon ärinät, kun kettu sähisi vastaan :D Hieno Jane! Lopuksi vielä Jane tuupattiin ihan väkisin ahdinkoon eikä päästetty poistumaan, joten sieltähän se sitten läpi sujahti. Tämän jälkeen Jane oli kyllä helteisellä ilmalla ihan puhki ja jäi vaan yhteen pesään möllöttämään ja tuijotti minua anovasti reiästä, että "ei jaksa enää". Joten päästimme sen lepäämään. Treenimestan pitäjän mukaan Jane olisi kyllä pian valmis kokeeseen. Vähän vaan vielä treeniä ja pikkaisen saisi kuulemma laihtuakin, että pystyisi liikkumaan sutjakammin.

Kyllä mä vaan olen aika ylpeä tuosta meidän ärripurrista! Nyt tuntuu se homma löytyneen, missä se on elementissään. Kyllä olen sen verran innostunut touhusta, että kai me sitä käyttövalionarvoa lähdetään metsästämään. Seuraavat treenit olisi kai jo kahden viikon päästä :)

Ulkona kettu ei ollut ihan niin kiinnostava kuin putkessa. Mutta pitihän sille kuitenkin haukut päästää ;)