Torstai-iltana lenkkeiltiin meidän metsässä Väinö-russelin (=Riikolan Pelimies) kanssa. Se on kyllä varmaan niin, että minne vaan sitä muuttaakin, niin aina russelikamuja löytyy :) Väinö asuu ihan melkeen meidän naapurissa, tuossa ehkä kilometrin päässä. Väinöstä ja omistajastaan Martasta saatiin kyllä tosi mukavat uudet lenkkikamut. Väinö tuli oikein hyvin toimeen Jasun ja Janen kanssa. Janekin jopa hyväksyi sen kaverikseen ja hirmuiset rallit alkoi heti, kun koirat irti päästettiin. Tosi kiva!
Viikonloppu oltiin Muuramessa mun porukoilla ja samalla tietty käytiin Jyväskylässä kavereiden luona. Lauantaina kävimme katsomassa Heta-pentusta (=Endell One More Night) Heinin ja Vesan luona. Heta on ihastuttava nyt noin 4kk ikäinen tyttönen, joka muutti Heinille ja Vesalle Siiri-russelin kaveriksi. Heta on itse asiassa Ilonan ja muiden Janen pentusten serkkupuoli, joten oli ihan hauska bongailla yhteneväisyyksiä. Ainakin sillä on ihan samanlaiset pilkut vasemmassa kyljessään, kuin Iltsillä! Hassua :D Pitihän Hetasta ja kumppaneista ottaa vähän kuviakin, vaikka aika pimeää oli.
Tässä Heta söpöliini syö luuta lelukoiran päällä :D
Ja tämä puolestaan ei ole huilisti, vaan Osku-saku, joka oli Heinin ja Vesan luona hoidossa. Hassu otus, joka toi koko ajan leluja viereen ja toljotti tuolla tavalla, että "Heitä jo!" :D
Sunnuntaina kävin Janen kanssa treenaamassa meidän vanhoissa mestoissa Polleparkissa. Oli tosi kiva moikata kamuja ja muutenkin päästä kunnon treeneihin! Jane kulki radalla ihan super hienosti! Nyt alkoi paineet vähän nousemaan ensi viikonlopun kisoja ajatellen.. Jännää! Treenien jälkeen käytiin Johannan ja Iltsin & Onnin kanssa lenkillä ampumaradan metsässä. Oltiin ehkä rämmitty lenkkipolkua noin puoleen väliin lumikinosten keskellä, kunnes yhtäkkiä tajusimme, että Onni oli jäänyt porukasta! Siinä sitten aloimme tutkailemaan maastoa ja huomasimme paljon jäniksen jälkiä. Lopulta löysimme Onninkin jäljet ja Johanna lähti rämpimään umpihankeen perään. Melkein tunti siinä meni rämpiessä, ennen kuin Johanna löysi Onnin! Se tuli vastaan omia jälkiään ja oli raapinut kovaa lumenpintaa vasten tassut ja mahanalusen ihan verille. Huh huh! Kyllä Onni taas säikäytti - Eikä ollut muuten ensimmäinen kerta! Mutta onneksi löytyi!
MUOKS! Ainiin, vallan meinasi unohtua tännekin mainita asiasta! Treeniblogiin jotain jo kirjoittelinkin. Nähtiin Janen pentua Donnaa myös viime viikolla, kun käytiin taas Sporttikoirahallilla treenaamassa. Donna tuli Christelin kanssa mukaan vähän tutustumaan agilityn saloihin. Ovathan he jo alkeisryhmässä treenailleetkin ja intoa näyttää olevan molemmilla kovasti :) Donna on luonteeltaan hyvin samanlainen kuin Jane. Ehkä aavistuksen pehmeämpi, mutta ohan Donna vielä nuori. Häntä viuhui lähes taukoamatta kentän laidalla ja tosi avoimesti Donna tervehti kaikkia. Leluun se tarttui innolla ja leikki tulista taisteluleikkiä. Hienoa! Donna on tosi pieni, painaa reilu 5 kiloa, mutta sillä on tooosi pitkät jalat :D Harmi sinänsä, koska muuten Donna olisi minusta oikein kivan kokoinen ja mallinen russelinarttu. Mutta kiva, että Jane jättää pientäkin kokoa! Iltsi taas on hyvin samanmallinen ja kokoinen kuin Jane. Ehkä aavistuksen pienempi kuitenkin. Luonnekin on hyvin samanlainen näillä kaikilla tyttösillä. Ihania <3 Tykkään kaikista kovasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti