Jane 4 vuotta!

Tänään meidän ihanimmista ihanin Janezki viettää 4-vuotis synttäreitään. Ehkä paras synttärilahja taisi sille olla, kun äitini tuli käymään meillä heti aamusta. En ymmärrä mistä koirat voivat tunnistaa juuri sen oikean kenkien kopinan, kun alkoivat haukkumaan heti, kun äiti avasi kerrostalon ulko-oven 3 kerrosta alempana! Olinhan minä tietysti kertonut, että "Seikku" on tulossa, mutta silti uskomatonta :D

Pitihän sitä kaivaa kuva-arkistoista joku suht tuore julkaisematon kuva synttärisankarista. Vähän on suhnuinen tämä kuva, mutta ilme on kuitenkin iloinen :)

Kuvaterveisiä Maxilta

Maxin emäntä lähetti myös muutamia kuvia. Tässä siis vähän terveisiä kuvien muodossa:


Max olisi halunnut lähteä mukaan ruokaostoksille.


Voi mikä söpöys! On kyllä tullut Maxiinkin isänsä näköä.


Viipurista tuotu luuta on kuulemma Maxin suosikkilelu pihalla ;)

Paljon päivityksiä sivuilla

Onhan tässä muutama viikko iltaisin jo aherrettukin sivupäivitysten kanssa :D Nyt ne sitten vihdoin saatiin nettiin. Ei nyt mitään hirmu näkyvää muutosta sivuille tullut, mutta iso homma siinä oli, kun tiedostot muutettiin lähes kokonaan helpommin päivitettävämpään muotoon. Nyt sai Magic-pentusetkin kaikki omat sivunsa. Muutenkin lähes joka sivulle tuli jotain muutosta. Kiitos taas taitavalle aviomiehelleni Jerelle :)

Osoite pysyi kuitenkin edelleen samana: http://www.jkphoto.fi/jasu/

Pentusten kuulumisia

Hyvin on edelleen elämä jatkunut pentusilla kodeissaan. Kaikkien omistajien kanssa ollaan vaihtettu kuulumisia. Ensi viikolla tulee 12 viikkoa täyteen ja on ensimmäisen rokotuksen aika. Tietysti kaikki ovat kasvaneet hirmuista vauhtia.

Maxilla on mennyt kaikki suorastaan loistavasti. Se tulee tosi hyvin juttuun kaikkien kanssa ja on aina joka touhussa mukana. Tulee mukaan jopa suihkuunkin ja ihan selvästi nauttii siellä olostaan :D Kaikki hoitotoimenpiteetkin ovat ainakin toistaiseksi sujuneet ongelmitta. Tyyppi jopa tykkää, että tassuja pyyhitään ja korvia rassataan. Maxin temppulistaa Leea luetteli: "istu", "maahan" ja "paikka" ovat kuulemma hyvin jo hallussa :) Mutta onhan se tietysti vähän riiviöinytkin muun muassa mylläämällä emännän kukkapenkeissä.

Mila sen sijaan suorastaan inhoaa, kun sen tassuja pyyhitään. Huutaa kuulemma suoraa huutoa pelkästä inhotuksesta. Mutta se oli meidän Drama Queenilta ihan odotettavissa ;) Muuten kyllä Milalla on mennyt oikein kivasti. Luokse se tulee aina lenkillä ihan hirmuista vauhtia ihanien herkkujen toivossa. Eilen Mila osallistui Onnin ja isänsä Japin kanssa agilitykoulutukseenkin. Tai lähinnä Mila oli siellä ihmettelemässä tunnelmia. Pääsi se kuitenkin vähän harjoittelemaan putkea. Oikein vauhdikkaasti tyttö sieltä läpi kuulemma sujahti. Mites muutenkaan, kun palkkana oli taas niitä ihania herkkuja ;)

Jermu on ollut aika rento rötköttäjä. Tiina on laittanut Fabebookkiin kuvia, missä Jermu on aina mitä ihmeellisimmissä rötkötysasennoissa :D Mutta on siinä kuulemma todellisen riiviönkin piirteitä. Välillä ovat johdot saaneet kyytiä ja välillä on pitänyt ottaa kunnon "armeijakuri" käyttöön. Edelleen kyllä Jermu ja Jaska leikkivät lähes aamusta iltaan yhdessä. Jaska osaa suhtautua riiviöpentuun oikein asiallisesti, mutta komentaa kyllä tarvittaessa. Kovasti Jermu on kuulemma innokas tekemään hommia. Tokokurssi sillä alkaa tammikuussa.


Hieno 11-viikkoinen Jermu <3 Kuva: Laura Syväoja


Jaska ja Jermu. Kuva: Tiina Mäkinen

..ja alla vielä kuva Jalista ja Jipusta leikkimässä. Jali on myös tutustunut kissaan ja harrastaa hiirijahtia sen kanssa. Ihan hassuja :D

Nää tytöt alkoi treenaa!

Janen kannuskynsi on parantunut oikein mukavasti ja muutenkin se on saanut nyt lihaksiaan hyvin takaisin, joten me tytöt aloitettiin treenaaminen tällä viikolla. Ja oikein tehokkaasti aloitettiinkin :D

Sunnuntaina oli oman ryhmän treenit Keravan hallissa. Pientä tekniikkatreeniä tehtiin. Olin aika pihalla itse uudesta ohjauskuviosta ja Janekin huiteli mielellään väärille esteille pelkästä liikkumisen onnesta. Mutta tulipahan muistuteltua sille, mitä on haltuunotto :D

Tiistaina käytiin russeliporukalla Hakkilan hallilla vähän kokeilemassa yhteistyötä. Jane otti häiriötä parin muun ohjaajan kovemmasta käskytyksestä (=Jane luulee, että häntä komennetaan :/), mutta muuten meni oikein vauhdikkaasti. Ärsyttävää, kun se on tuommoinen. Mutta uskon, että tuo käytös kyllä taas jää pois, kuhan se tottuu meluun ja meteliin. Tehtiin vähän Jasunkin kanssa niisto-persjättö -hässäkkää, kun Jasu liikkui siinä innokkaammin.

Keskiviikkona oli sitten taas oman treeniporukan treenit. Ennen sitä käytiin tekemässä oikein kunnon alkuverkka juosten. Klo 18 starttaa Ojangosta nimittäin koirajuoksu(eli canicross)porukka. Päätin, että me aletaan käymään lenkeillä mukana, jos Janesta on juoksijaksi. Porukka osoittautuikin oikein mukavaksi ja Janekin innokkaaksi. Veti oikein vinkunan säestyksellä melkein koko matkan muiden koirien perässä :D Eli meidät näkee varmasti lenkeillä toistekin. Juostiin semmoinen 4km matka 25 minuutissa. Vähän pysähdyksiä tuli, mutta ehkä seuraavalla kerralla jaksetaan jo paremmin. Juoksun perään oli sitten vielä omat treenit kaatosateessa. Jane ei oikein märästä kentästä tykännyt juoksun perään. Reppanalla kun ei ole oikeastaan minkäänlaista karvoitusta mahan alla tällä hetkellä. Mutta kyllä saatiin muutamia juttuja tehtyä ihan kunnolla ja vauhdikkaasti. Onneksi Jane tykkää meidän omasta treeniporukasta :)

Torstaina Leena-Kaisa pyysi meitä mukaan möllikisoihin, jotka oli Asikkalassa asti. Ja kun ollaan näin hyvään treenivauhtiin päästy, niin me tytöthän lähdettiin mukaan Leena-Kaisan & Gerin ja Noran, Tollon & Fanin seuraksi. Osallistuttiin Janen kanssa 1-luokan ja 2-3 luokan radoille. Tavoitteena oli tehdä hyvät pysähdyskontaktit. Ne onnistuikin hyvin, mutta muuten oli aikamoista säätöä. Jane liikkui ihan ok, mutta itse kämmäilin lähestulkoon kaikki takaakierrot ja vaikeammat viennit. Jane kun ei irtoa niin itsenäisesti kuin Jasu, niin nyt pitää taas opetella viemään se loppuun asti. Jane on kyllä opettavainen koira, kun se lukee niin tarkasti ohjausta.

Ekalla radalla tehtiin hylky, kun Jane sujahti puomin sijaan putkeen. Toisella radalla sitten tuli lähinnä niitä takaakiertovirheitä. Mulla nousee käsi taas usein ihan liian ylös ja liike tyssää, kun pitäisi vaan viedä koiraa. Niin kuin kouluttaja-Anna sanoi keskiviikkona, että mun pitäisi muistaa ottaa Janen kanssa välillä se yksi ylimääräinen askel ;) No, kyllä tää tästä. Tärkeintä, että Jane oli innokas.

Tässä video 2-3 luokan radasta:

Russelimestaruudet

Eilen lähdettiin vielä illalla pienelle autoajelulle Tampereen suuntaan.. minnekäs muualle kuin agilitykisoihin. Tamskin kisoissa oli samalla myös russelimestaruudet. Kisapaikka osoittautuikin ennakko-odotuksista poiketen ihan mukavaksi ja siellä oli jopa ihan jonkin verran tilaa oleilla ja seurata kisoja. Janekin oli turistina mukana vähän ihmettelemässä tunnelmia. Pianhan senkin pitäisi jo startata taas kisoissa, kuhan nyt saadaan vähän treenattua ja kynsivaiva kuntoon.

Jasu oli oikein innokkaana menossa radalle ja hyvinhän se kulkikin. Molemmissa lähdöissä se vaan ehti taas bongata jotain ja oli vähän työ saada sen mielenkiinto pysymään taas yllä. Mutta onneksi haahuilut eivät oikeastaan juurikaan vauhtiin vaikuttaneet, vähän vaan tuli isoja kaarroksia. Paitsi tietysti omat ohjausvirheet oli niihin suurin syy. Tuloksena kaksi hylkyä, joten vähän kehno fiilis radoilta jäi, mutta videolta katsottuna oli niissä paljon positiivistakin. Kisarutiini on nyt taas aika kadoksissa, mutta eiköhän se sieltä taas löydy.

B-rata oli ensin. Se oli hyppäri. Ihan suht mukavasti meni melkein loppuun asti. Alussa vähän turhan iso kaarre ja ennen pussia myös. Muuten ihan mukavaa menoa. Kepeillä olisi pitäny irtaantua enemmän. Jäin sitten renkaalla jälkeen ja Jasu hyppäsi seuraavan hypyn väärään suuntaan. Siitä hylkäys.

A-rata lähti myös ihan hyvin liikkeelle, mutta keppivirhepaholainen iski taas. Olisi pitänyt vähän vekata ennen keppejä. Muuten kyllä Jasun pujottelu on mennyt nyt minusta parempaan suuntaan. Se on paljon sujuvampaa ja sivuttaisliikettä tulee vähemmän. Vedätystekniikka, mitä ollaan harjoiteltu treeneissä, on auttanut. Pitäisi vaan muistaa se kisoissakin.. Lopussa sitten mitä tyhmin virhe putkella ja Jasu meni väärään päähän! Olisi pitänyt ohjata putki kokonaan toiselta puolen tai sitten tehdä pakkovalssi puomilta. Mutta ei auta. Nämä pitäisi osata, mutta hankala kulma yllätti. Hitsi!

Tässä video radoista:

Eka viikko omissa kodeissa takana

Olen tässä viikon aikana saanut paljon kuulla pentusten kuulumisia omista kodeistaan. Osalla on mennyt oikein hienosti, osalla taas on ollut pieniä ongelmia. Mutta onneksi ei mitään suurempaa kuitenkaan!

Jermu ja sen uusi ystävä Jaska ovat tulleet tosi hyvin juttuun heti alusta lähtien. Kaverukset ovat painineet joka päivä aamusta iltaan :D Jermu on ollut ehkä vähän liiankin innokkaana leikkimässä, kun ekoina öinä se ei malttanut oikein nukkuakaan. Se taisi siihen samaan syssyyn unohtaa kokonaan syömisenkin kaikesta uudesta ja jännittävästä johtuen. Vähän on siis ollut ongelmia syömisen kanssa, mutta loppuviikosta, kun öisin unikin jo tuli paremmin, niin ruokakin alkoi maistumaan. Kaiken lisäksi Jermu satutti varpaansakin, joten sitäkin yritetään nyt parannella kovasti. Eiköhän se uusi elämä pian ala sujumaan pienellä. Terveisiä ja paranemisia pienelle :)


Jermu ja Jaska. Pienellä taitaa olla vähän väsy ;)
(Kuva: Tiina Mäkinen)


Jermun ja Jaskan painia (Kuva: Tiina Mäkinen)

Jalilla on mennyt oikein mukavasti. Vähän se on riiviöinyt kuulemma hampaineen, mutta valloittanut tietysti söpöydellään monta ihmistä. Jali on käynyt usein leikkimässä Tytin ja Jipun kanssa. Kaikkien hämmästykseksi Jipunkin sydän suli pienen pentusen nähdessään ja siitä Jali onkin saanut kivan leikkikaverin. Tytti sen sijaan pysyttelee ennemmin jossain korkealla, mihin riiviöhampaat eivät ylety. Kissaankin Jali on kuulemma päässyt tutustumaan ja käymään hevostallilla, missä se tietenkin oli tosi utelijas.


Jalilla on tosi miehekäs lelu ;) (Kuva: Tiia Manninen)

Nyt on Tirppa-tyttönenkin saanut jo oman nimen. Kyllä sitä mietittiinkin pitkään :D Mila siitä lopulta sitten tuli. Oikein kaunis ja sopiva nimi minusta tyllerölle. Viikon verran siinä melkein meni, ennen kuin Onni hyväksyi Milan kaverikseen. Eilen illalla sitten tuli viesti: "Jee läpimurto! Onni leikki Milan kanssa!" :D Onni antaa Milan varastaa kaikki luut suustaan, vaikka sitten kyllä isoille uroskoirille esittää niin kovaa jätkää. Ei liene vaikea arvata kenestä tulee pomo ;) Mila on ihan mukavasti myös sopeutunut perheen elämään. Sillä meni aluksi jostain vähän maha sekaisin uudessa kodissa, mutta onneksi ruoka alkoi maistumaan pian.

Maxilla on ollut mukava syyslomaviikko uudessa kodissa. Ensi viikolla se joutuukin jo sitten totuttelemaan arkeen. Syyslomalla Max on päässyt kuulemma haravointihommiin. Portaat se osaa mennä jo ylös ja alas. Aika etevä penneli! Maxille on maistunut ruoka hyvin ja se on nukkunut öisinkin. Kaikki siis hyvin Kouvolan suunnalla :) Ja kaikki se on tietenkin hurmannut.