torstai 29. syyskuuta 2011

Iltsin pennut ja Jasun tassupipi



Sunnuntaina ajeltiin mun porukoilta Muuramesta Ähtäriin Ilonan (Achanthus Doris Day) pentusia, eli siis meidän Janen lapsenlapsia, moikkaamaan. Pennut olivat noin 6 viikkoisia. Samaan aikaan Johanna ja Kimmo olivatkin hakemassa jo Iltsi-mammaa takaisin kotiin. Iltsi taas vallan riemastui meidän Jeren näkemisestä eikä meinannut millään antaa pentujen kuvausrauhaa ;) Söpöläisiä olivat pentuset, kuten arvata saattaa. Meinasi lähteä taskuun mukaan yksi Iltsi-kopio narttu tai sitten komea isänsä näköinen poika ;) Jere teki pennuille "ärhäkkyystestin" rapsuttamalla hännän tyvestä. Nuo kaksi edellä mainittua pistivät oikein kunnon ärinät pystyyn :D Kivat kodit on kuulemma kaikille pennuille tiedossa. Tässä vielä muutama kuva:


Tästä pojasta tulee vielä näyttelystara (Eximus Vis Easy Rider).


Tällä tytöllä on niin hauskat pilkut, että minä antaisin sille nimeksi Tiikeri (Eximus Vis Epic Beauty) :D


Mun suosikki "Iltsi-kakkonen" (Eximus Vis Exotic Romance) vasemmalla ja ilmeisesti sileäkarvaiseksi jäävä poika (Eximus Vis Eternal Flame) oikealla.


Ihanainen Iltsi-mamma leikkipuuhissa.

Maanantaina oltiin illalla taas koko perheen voimin rauniotreeneissä. Tosin Jane odotteli autossa ja Jasu treenasi tällä kertaa. Jasu meni hienosti koko radan jälleen ja löysi kolme piiloa ongelmitta. Intoa oli taas vaikka muille jakaa ;) Mutta takaisin autolle tullessa huomattiin, että anturasta vuosi aika hurjasti verta. Onneksi treenikaveri on eläinlääkäri ja saatiin heti apua paikan päällä. Ison anturan sisäpinnalta etutassusta löytyi aika syvä haava. Onneksi se on kuitenkin tosiaan sisäpinnalla, eikä varsinaisesti kulutuskohdassa. Että eiköhän me selvitä tästä tassuongelmasta varsin kivuttomasti. Jasu on vaan nyt joutunut olemaan tötterö päässä kotona, kun en vauvan takia ehdi koko ajan sitä vahtimaan. Mutta ei tötterö paljon Jasun menoa haittaa, eikä ihme kyllä töppönenkään, jota se joutuu pitämään pihalla.


Treenikaveri laittoi Jasulle pinkin töppösen :D

maanantai 19. syyskuuta 2011

Surkeita suorituksia

Viime viikolla oltiin ahkeria ja kisailtiin agilityssä kahteenkin otteeseen. Tuloksilla ei kyllä voi juhlia tällä kertaa. Jokaiselta viideltä radalta tuli sitten hylky.. Mutta ei auta muu kuin nostaa pää ylös ja kääntää rintamasuunta kohti seuraavia koitoksia. Tässä kootut selitykset ja videot radoista.

Keskiviikkona kisailtiin möllikisoissa. Janen ilmoitin kahteen starttiin (joista toinen oli uusintarata) ja Jasukin meni samaisen radan kertaalleen. Radan alku oli aikamoista A-esteen ympärillä pyörimistä, jonka jälkeen tuli vauhdikas pätkä. Ei oikein tuntunut meidän radalta, kun Janelle sopisi ennemmin semmoiset, joissa on kiva vauhtipätkä heti alkuun. Seliseli ;) Tiistaina oltiin treenattu kontakteja kosketusalustan kanssa, joten Jane haki nyt sitten vähän liian hanakasti kontakteille. Mutta eipä tuo ohjauskaan ollut tarpeeksi napakkaa. Hypyillä taas vauhti hyytyi ja Jane jäi toljottelemaan liikaa. Se kun odottaa koko ajan lelua taskusta. Huoh.. Jasu sitten päätti poistua radalta heti alkuun, kun eka hyppy hypättiin kohti makkarakojua.. No, muuten kyllä ihan ok rata Jasulta, vaikka kämmäsinkin takaakierron.



Lauantaina oli sitten Janen kanssa meidän ensimmäinen virallinen koitos sitten huhtikuun. Kisa oli vielä piirinmestaruuskisa, joten osallistujia oli huima määrä. Sama tahti jatkui, kuin möllikisoissakin. Jane tuijotteli taas ihan liikaa minua. Vauhti ja keskittyminen oli sitten sen mukaista. Tällä kertaa ei karattu kontakteille, vaan hypyille. Tuntuu, ettei koira ole yhtään hanskassa koko radan aikana. Itsekin kyllä hosun ohjauksessa. Jane on niiiin tarkka. Ei tässä auta muu kuin treenata haltuunottoa ja miettiä tehokkaampia palkkauskeinoja. Ehkä tästä vielä joskus jotain tulee :D

lauantai 10. syyskuuta 2011

Erinomainen Porvoo



Tänään huristelimme Porvooseen ihan vaan ihastelemaan kauniita russeleita ja moikkaamaan tuttuja näyttelykehän laidalle. Itse ei tarvinnut kehään raahautua, mutta pari Janen pentusta (Eetu ja Mila) oli kuitenkin esiintymässä. Russeleita oli ilmoitettu peräti 51 kappaletta. Johtui varmaan australialaisesta tuomarista. Kyllä täytyy sanoa, että vieläkin on pää pilvissä Janen lapsosten menestyksestä! Molemmat saivat ERI:t, SA:t ja Eetu sijoittui paras uros kehässä vieläpä neljänneksi! Aika huikeaa, kun tuomari oli tosiaan vielä rodun kehittäjämaasta. Eetu esiintyy nykyään tosi iloisesti. Häntä heilui lähes koko ajan. Milakin on mitä ihastuttavin pikku tyttö. En voisi olla tyytyväisempi siihen :) Janen täpäkkää luonnetta löytyy ja rakenne on semmoinen minun makuuni juuri sopiva: ei liian massiivinen, mutta ei liian kevytkään. Milan turkki ei ollut ihan ehtinyt kasvaa näyttelykuntoon, siitä tuomari antoikin vähän palautetta. Ensi kerralla yritetään olla vähän viisaampia turkin suhteen ;) Mutta kylläpä on mukavaa katsella Janen lapsosia ihanien omistajiensa kanssa puuhailemassa. Oli niin kiva taas nähdä.

Tässä vielä lyhyet arvostelut ja pari kuvaa.



Achanthus Wild Bill "Eetu" - AVO ERI AVK2 SA PU4

"Correct head. The eyes not too bad. Would like to see a little bit more length of shoulder. Topline is good. Would like to see better texture of coat."



Yonster's Monster Magic "Mila" - JUN ERI JUK2 SA

"Correct head with dark eye. Would like more length of neck. Would like more coat. Has nice black nails."

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Eetu VSP Muuramessa

Taas kuultiin upeita näyttelytuloksia Eetusta. Viikonloppuna se nyt sitten vihdoin tuli, eli serti täältä kotimaasta. Eetu oli näyttelyissä Muuramessa, ihan minun kotikonnuillani. Harmittaa vähän, kun en päässyt paikan päälle todistamaan tapahtunutta. Eetu oli hienosti vielä VSP! Paljon onnea jälleen kerran Jonnalle ja myös kasvattaja Vonnelle! Nyt Eetu on sitten yhtä käyttötulosta vaille neljän maan valio :)

Achanthus Wild Bill "Eetu" - AVO ERI AVK1 SA PU1 SERT VSP

"2,5v. vahva, maskuliininen uros. Hyvät rungon mittasuhteet ja ylälinja. Urosmainen pää ja ilme. Hyvät korvat ja silmät & purenta. Hyvä kaula. Iso tilava rintakehä, jossa hyvä pituus, mutta joka vain vaivoin spannattavissa. Hyvä luusto ja käpälät. Hieno häntä. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu tasapainoisesti sivusta, ahtaasti takaa, hyvin edestä. Liikkuu tänään laiskasti, mutta muuten oikea temperamentti. Seistessään tyypiltään erinomainen."

(tuomari: Maija Mäkinen, Suomi)


Kuvassa päivän ROP ja VSP:
Rapunzellin Hurricane Helen & Achanthus Wild Bill
(kuva: Heidi Kolunsarka)

lauantai 3. syyskuuta 2011

Agilityä, vihdoin!



Tällä viikolla päästiin aloittamaan pitkän tauon jälkeen taas agilityn treenaaminen. Tavoitteena olisi tässä päästä taas kisavireeseen ja saada ainakin Janen kanssa tulokset kasaan ensi kesän SM-kisoihin. Haaveilen myös, että kisaisin ainakin jokusen hyppyradan myös Jasun kanssa. Jere on ystävällisesti lupautunut meidän "personal traineriksi", kun jaksoin aika aktiivisesti kulkea kesän mukana hänen maastopyöräkisoissaan ;) Viime tiistaina oli koko kesän odotetut ekat kunnon treenit. Ne meni kyllä aika lailla penkin alle, kun alkoi tietysti sataa ja valeraskaana oleva Jane ei sen takia oikein kulkenut. Mietin sitten kovasti, että viitsinkö ilmoittaa sitä ollenkaan torstain epiksiin. Kuitenkin ajattelin, että aina vaan parempi keksiä sille jotain kivaa tekemistä, kun kotona se vaan vinkuu, tärisee ja kaivaa pesää. Meni sitten kisa ihan miten tahansa.

Mutta yllätyksekseni kisapaikalla Janesta kuoriutui melkeinpä se normaali Jane ja saatiin pari oikein hyvää harjoitusrataa aikaiseksi :) Itsekin jaksoin juosta yllättävän hyvin, eikä kropassa tuntunut kipuja, vaikka synnytyksestä oli vaan kolme viikkoa. Hirveästi en kuitenkaan viitsinyt revitellä, joten se ehkä näkyi vähän meidän ajoissa, mutta oikein tyytyväinen olen kyllä suorituksiin :) Eka rata oli ehkä kokonaisuutena parempi, vaikka tehtiin kielto heti radan alussa. Sinänsä harmi tuo kielto, kun Jane lähti kerrankin oikein haukkuen matkaan. Kontaktit kyllä oli aika hitaat, kun taisin sanoa taas Janelle "odota" liian aikaisin. Seuraavalla (joka oli uusintarata edellisestä) radalla sitten päätin olla sanomatta mitään. Vähän se himmaili kuitenkin lopussa, joten taisi valeraskaushautomiset tulla taas mieleen. Nolla saatiin kuitenkin väännettyä. Kokonaisuutena olen ratoihin oikein tyytyväinen. Tästä on hyvä jatkaa syksyn koitoksiin :) ..ja toivotaan, että tuo valeraskaus hellittäisi. Ei hirveästi auta kyllä asiaa, kun kotona on tuommoinen pieni tuhiseva vauva, jota Jane yrittää myös imettää..

Video torstain radoista: