Mila odottaa pentuja!

Tietokone sekoilee, joten en ole nyt päässyt sivuja vielä päivittämään, mutta ilouutisia tänne blogiin kuitenkin. Maanantaina saimme tietää, että Milan (Yonster's Monster Magic) treffit ihanaisen Zakin (Chuck Norris Bohemia Point) kanssa ovat tuottaneet tulosta! Mila kävi viime maanantaina ultrassa ja sen mahassa näkyi kaksi pentua. Nyt olisi sitten kuukausi jännää odotusta tiedossa. Pentusista odotetaan vauhdikkaita kavereita harrastuksiin. Mila kisaa agilityssä 3-luokassa ja toimii hyvin keinoluolilla. Zaki on juuri aloittanut agiltyharrastuksen ja näyttää olevan hommassa ihan luonnonlahjakkuus. Näyttelyissä molemmat vanhemmat on palkittu erinomaisin laatuarvosteluin. Molemmat vanhemmat ovat silmistään ja polvistaan terveeksi todettuja. Pennut tulevat olemaan todennäköisimmin karvanlaadultaan karkeita ja väritykseltään valkoisia ruskein merkein. Zakilla on kaikki hampaat, Milalta puuttuu yksi sivuhammas. Tarkempia tietoja tulevasta pentueesta päivitän pennut-sivulle, kun tietokone taas toimii.

Pennuista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä minuun: 050 535 4111 tai jonna.keskiaho@gmail.com

Tässä linkki pentujen sukutauluun ja alla kuvat vanhemmista.

Russeleiden käyttöleirillä

Oltiin viime viikonloppuna koko perheen voimin Suomen Jackrussellinterrierit ry:n järjestämällä käyttöleirillä. Leiri oli kyllä vain yksipäiväinen. Tai no, jos luolakokeisiin olisi osallistunut, niin ohjelmaa taisi innokkaimmilla riittää seuraavaan aamuun asti. Me osallistuttiin vain vesiriista- ja luolatreeneihin. Päätin jakaa tekemiset koirien kesken, joten Jasu päästi kokeilemaan vesiriistaa ja Jane luolakonkarina meni räyhäämään ketulle. Lauantaiaamu alkoi vesiriistalla. Oli hirmu kiinnostavaa päästä seuraamaan koirien edesottamuksia. Jasu oli aika luonnonlahjakkuus tässä(kin) lajissa, niin kuin osasin vähän odottaakin. Alkuun sorsa aiheutti tietysti vähän hämmennystä, mutta heti Jasu kyllä tajusi homman jujun, kun sorsa heitettiin veteen. Sieltähän Jasu sen oikein nätisti toi rannalle ja jäi jo odottamaan seuraavaa heittoa. Jasu saikin hakea sorsan vedestä aika kaukaakin ja minua alkoi ihan hirvittää jaksaako se uida painava lintu suussa. Mutta kyllähän Jasu jaksoi! Jos tätä lajia alkaisi oikeasti treenaamaan, niin hallittavuus olisi se juttu. Jasuhan (kuten oikeastaan kaikki muutkin leirillä olleet koirat) eivät lintua ohjaajalle palauttaneet, vaan yrittivät poistua sen kanssa rantapusikkoon ;) Mutta oikein oli kiva kokeilla uutta lajia ja huomata taas miten monitoimiotuksia russelit ovat!

Seuraavaksi ohjelmassa oli sitten luolatreenit Janen kanssa. Aluksi pyydettiin kettua katsomaan varmasti haukkuvaa narttua, koska yksi uroskoira ei haukkumaan innostunut. No, Jane pääsi sitten katsomaan kettua "telkkarista". Vähän toisen koiran läsnäolo kuitenkin Janea hämmensi, eikä se haukkunut kovin lähellä. Mutta haukkui kumminkin. Sitten Jane sai hetken huilia autossa ja kohta se pääsi sitten tositoimiin. Alku oli minusta nyt tosi hyvä. Meni suoraan ahdingon läpi luukulle ja alkoi haukkua. Mutta kun kettu päästettiin etenemään, Jane kävi taas vähän ylimääräisiä tarkistuslenkkejä väärillä pesillä. Lopulta, kun kettu löytyi, Jane alkoi painostaa sitä haukkumalla. Haukkui kyllä välillä aika kaukana ja katkonaisesti, joten aika samalla mallilla meidän treenit vaan junnaa. Mutta minulle tärkeää on, että koira tekee noinkin hyvin rodunomaista työtä. Ja hyvän treenin Jane taas sai. Hienoja koiria oli kyllä leirillä paljon ja pennutkin osoittivat olevansa lupaavia luolakoiria. Hienoa!

Tässä alla muutama kuva meidän koirista. Enemmän kuvia leiriltä löytyy täältä. Sorsa oli siis kuollut jo ennen treenejä. Luolakuvista on sensuroitu kettu pois.

PS. Vielä yksi juttu. Milalla alkoi juoksut. Meillä on siis astutushommia tiedossa tässä lähipäivinä. Kerron sitten myöhemmin lisää :)

Milan tuloksia

On jäänyt kiireisen elämän takia raportoimatta tänne eräs tärkeä asia. Huhtikuussa sain kuulla iloisia uutisia. Mila (Yonster's Monster Magic) pääsi pitkän tauon jälkeen agilitykisoihin Kotkaan. Eipä kisat olisi Milalta ja ohjaajaltaan Lindalta voineet paremmin mennä, sillä parivaljakko taiteili peräti kaksi LUVA-nollaa. Näin ollen Mila kisailee nyt 3-luokassa! Paljon onnea huikealle parivaljakolle Milalle ja Lindalle! Ja paljon tsemppiä tuleviinkin koitoksiin :)

Mila sai tänään myös toisenlaisia kivoja tuloksia. Tyttö kävi virallisissa silmä- ja polvitarkastuksissa. Terveen paperithan sieltä tuli, joten nyt alamme sitten jännityksellä odotella kesän juoksuja. Jospa nyt onnistaisi Milan pennutuksen suhteen. Urosvalinta on vielä auki, mutta yksi kiva komistus olisi ainakin kiikarissa ;) Siitä sitten myöhemmin.

On se vaan niin ihana ja terhakka tyttönen kaikin puolin tuo pikku Mila. Tykkään!

Kesää kohti

On aikaa taas edellisestä päivityksestä. Tarinat meidän oman perheen elämästä ovat muutenkin jääneet vähemmälle, joten tässä nyt kuvien ja tekstinkin muodossa vähän viime kuukausien kuulumisia. Suurimpana varmaan vähän reilun viikon takaiset kuulumiset, jolloin meidän perhe sai uuden perheenjäsenen, toisen ihmislapsemme "Sallan". Vielä on perhe ollut aika levällään nyt synnytyksen jälkeen, kun Saku ja koirat ovat olleet paljon hoidossa vanhemmillani, mutta hyvin on uusi arki lähtenyt jo rullaamaan. Koiratkin ovat ottaneet oikein mukavasti vastaan uuden perheenjäsenen. 

Koiramaiset harrastukset ovat kyllä olleet aika vähissä meillä viime kuukausina, mutta eiköhän tästä taas pian päästä agilityn makuun, kuhan ensin kuntoudun synnytyksestä. Muutamat kisat käytiin ennen joulua vielä juoksemassa. Sain kompuroitua pitkästä aikaa Janellekin yhden nollan! Jasu on oireillut jonkin verran selkää ja mahahan sillä remppaa vähän koko ajan. Alan tulla siihen päätökseen, että agility ei enää sovi meidän "vanhukselle", joten niin siinä nyt varmaan käy, että jatkossa kisailen ja treenailen vain Janen kanssa. Nyt alkaa homma sen kanssa ainakin treeneissä olla aika mukavalla mallilla. Saa nähdä tuleeko siitä koskaan minulle kuitenkaan Jasun veroista kisakoiraa. Se on nyt ihan vain meidän yhteisistä kemioista ja pääkopista kiinni. Aika näyttää.

Tässä muutama kuva koirista syksyltä ja talvelta (kuvatekstit tässä, kun en osaa niitä laittaa kuvan alle: peltokirmausta, joulun piparihaastetta, vähälumista talvea, jääkasojen ihmettelyä, fasaanibongausta, Janen muotokuva ja uuden vauvan tervehtimistä):

 

 

Jalin kanssa taas esiintymässä

Käytiin taas Jalin (Yonster's Monster Master) kanssa vähän esintymässä näyttelykehässä Lahdessa 26.10. Vähän jännitti, että miten yhteistyö suuren koiramäärän keskellä hallissa toimisi, mutta ihan turhaan jännäsin. Jali oli taas iloinen ja riehakas oma itsensä, jota oli niin mukava esittää :) Tällä kertaa ei vaan koira ollut kyllä yhtään tuomarin mieleen. Kuulin samat sanat kuin muutaman kerran olen Janen kanssa kuullut, eli tämän tuomarin mielestä Jali muistutti liikaa parsonia, eli oli tyypiltään väärä. Onhan Jali kyllä kevyempirakenteinen ja pidempijalkainen kuin moni muu kehässä ollut uros. Mutta näin siis tällä kertaa. Tuloksena H.

Tässä vielä Jalmarin arvostelu ja muutama Sini Lyhelä-Mäkiseltä saatu kuva:

"High on legs in body out of balance. Correct head expression. Enough angulations in front & rear. Correct mover. Good temperament. But needs more balance & typiness." (tuomari: Nikola Smolic)
AVO H

Terveystuloksia

Viime viikolla käytiin vaihteeksi omien koirien kanssa tsekkaamassa silmäterveystilanne joukkotarkastuksessa. Mukavia tuloksiahan sieltä tuli:

Jasu "Chase"  8v4kk silmät terveet.
Jane "Achanthus Calamity Jane" 6v10kk silmät terveet.

Myös samassa tarkastuksessa silmissään terveeksi todettiin myös Janen isä Bandit sekä aiemmin loppukesästä Janen pentu Eetu "Achanthus Wild Bill".

Hienoa! :)

Jalin kanssa Nastolan näytelmissä

Aikaahan on jo vierähtänyt, mutta käytiin Jalin (Yonster's Monster Master) kanssa näyttäytymässä Nastolan ryhmänäyttelyssä heinäkuussa. Vietettiin suorastaan ihan luksus kivaa päivää kaksistaan :D Ja Jalihan lähti reissuun mukaan oikein reippain mielin. Heti jo näyttelypaikalle tultaessa huomasin, että nyt on ihan eri ääni kellossa, kuin silloin kun olen Jalia ensimmäisen kerran esittänyt. Eli noin kaksi vuotta sitten, kun tyyppi oli vielä ihan juniori. Silloin sitä vaan kiinnosti KAIKKI ympärillä olevat koirat. Olisi vaan halunnut leikkiä kaikkien kanssa. Nyt se oli toki sama avoin itsensä, mutta kun sille vähän vinkulelua vilautti, niin johan löytyi meidän yhteinen sävel :D Jali esiintyi todella iloisen innokkaasti, liikkui lennokkaasti ja oli yhtä vinkuleluhullu kuin äitinsä. Muut koirat eivät kiinnostaneet pätkääkään, kun minulla oli se IHANA VINKULELU!

Tuomarikin (Pirjo Hjelm) piti kovasti Jalista ja ennen kaikkea sen terrierimäisestä temperamentista. Ilokseni hän antoi ERI:n ja valitsi vielä avoimen luokan kakkoseksi! SA:ta ei tullut tällä kertaa. Arvostelu oli oikein kiva: "Mittasuhteiltaan oikea, hyvän terrieritemperamentin omaava uros. Urosmainen pää. Hyvä purenta ja silmät. Hieman epävarmat korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvin kulmautunut selkä edestä että takaa, sopiva raajojen luusto. Hyvä takaosa. Liikkuu hyvin. Turkki voisi olla vähän tiiviimpi." Turkki oli tosiaan aika ylipitkä ja ohut, kun sitä joutui niin rajusti harventamaan. Mutta ehkä vielä joku kaunis päivä onnistumme Jalin trimmauksen ajoituksen kanssa ;) Karvaahan sillä on isänsä tavoin aika reilusti.

Jalia oli todellakin ilo esittää ja meillä oli kaiken kaikkiaan älyttömän mukava päivä. Jali nimittäin hengaili meidän kanssa vielä iltapäivälläkin maastopyöräkisoissa. Se oli todella rento tyyppi, ei hätkähtänyt mistään, eikä rähjännyt kenellekään. Vähän yritin opettaa sille tokon perusasentoakin, mutta siinä vaiheessa taisi päivän rasitukset ja uudet jutut alkaa painaa päälle, kun keskittyminen riitti ehkä kahdeksi minuutiksi. Alku kyllä näytti jo lupaavalta ja Jali selvästi tajusi jo homman idean. Kun palautimme Jalin kotiin, pääsin näkemään vielä Nalaa (Malina), Jalin pentuakin. Nala on todella pienikokoinen tyttö. Se on aika itsenäinen, mutta älyttömän kiltti ja helppo koira. Muistuttaa ulkonäöltä hyvin paljon Janen pentua Ilonaa, mutta lyhemmillä jaloilla ja pienemmässä koossa :D

Jalin olen nyt ilmoittanut toiseenkin näyttelyyn tälle syksylle, niin kivasti meillä meni Nastolassa :) Jali on kyllä oikein mukava ja reipas kaveri. Aktiivisuuttahan siinä riittää vaikka muillekin jakaa, terhakan agilitykoiran siitä kyllä saisi, kun vaan omistajansa innostuisi harrastamaan ;) Pitää tuonne Jalin omallekin sivulle päivittää tietoja, kun ehdin, mutta Jali on käytettävissä jalostukseen muutamalle sopivalle nartulle. Jalilla on yksi pentue Jipun (virallisestikin Jippu) kanssa. Jalista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä minuun.

Tässä vielä muutama kuva Nastolan näyttelyreissulta. Karva oli kyllä kehässä kauniimmin, mutta ehti tietenkin kastua ennen kuvan ottoa. Viimeisessä kuvassa hölkkäilee Jalin pentu Nala. Oli niin vauhdikas tapaus, että eihän siitä saanut paikallaan mitään kuvaa ;)