Eilen oltiin taas Jasun kanssa raunioita treenailemassa. Viime kerralla kouluttaja lupasi, että tällä kertaa järjestetään Jasulle eka umpipiilo eli "umppari". Semmoinenhan siellä viimeisenä piilona sitten olikin. Samaan aikaan radalla duunailivat taas vapaapalokuntalaiset, joten häiriötä oli kerrakseen. Kolme paloautoa, paloletkuja, ihmisiä.. eli hirmuisesti hälinää. Jasu hyvähermoisena ei yhtään noista hälinöistä välittänyt, vaan ryhtyi hommiin ihan samaan tapaan kuin yleensäkin. Nykyään se jopa malttaa kuunnella minua lähetyksessä, kun otan sen haltuun aina piilon löytymisen jälkeen. Nyt kyllä kouluttaja sanoi, että jos koira on menossa oikeaan suuntaan ja pääsen hyviin "lähetysasemiin", voin lähettää sen suoraan piilolta.
Kaksi ensimmäistä piiloa löytyi nopeaan ja Jasu ilmaisi haukullaan ne hienosti. Sitten edettiin umpipiilolle. Itse en tiennyt yhtään, missä piilo on, mutta Jasu täpäkkänä tarkasti alueen ja jäi haukkumaan yhden kasan päälle. Sitten mentiin yhdessä katsomaan mitä kannen alla betonirenkaan sisässä oli. Ja sieltähän se viimeinen maalimies löytyi nakkipurkin kanssa! Voi Jasun riemua :D
Tänne blogiin tulee nyt näköjään päiviteltyä näitä rauniokuulumisiakin. Mutta kun Jasu vaan on niin loistava! Ei voi muuta sanoa. Rauniot on kyllä ihan Jasun juttu. Se etenee vaikeakulkuisella alueella reippasti, mutta kuitenkin harkiten. Etsii nopeasti ilmavainua käyttäen ja löytää piilot takuuvarmasti. Osaa jo ilmaista todella mallikkaasti haukkuen. Ihan mahtava etsijäkoira! Moni treenikaveri on kyllä ihan ällistynyt, että miten porukan pienin koira voi olla noin taitava :D Saapa nähdä päästäänkö ihan joskus kokeisiin asti Jasun kanssa. Etsiminen alkaa olemaan jo todella hyvällä mallilla. Tottelevaisuusosuus voikin olla sitten se haastavampi juttu..
Mietin, että Janelle ehkä voisi toimia paremmin lelupalkka raunioilla. Pitää vähän sulatella asiaa. On tässä muutama viikko vielä aikaa päättää, että mitä sen kanssa teen. Se kun on niin liekeissä kaikista leluista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti