Nyt on sitten MEJÄ-kausikin korkattu :) Ja oikein tohinalla! Jyväskylässä vedettiin lyhyet jäljet metsään Johannan kanssa. Lähtipä sitten ilmot kokeeseenkin menemään, että niin tohkeissaan tässä ollaan :D Johanna ilmoitti Onnin ja minä Janen. Hurjaa! Saapa nähdä päästäänkö. Toivottavasti päästäisiin molemmat.
Neljä lyhyttä (noin 100m pitkiä keskimäärin) jälkeä vedettiin lauantaina metsään ja sunnuntaina käytiin ne sitten ajamassa vappupäivän ratoksi. Onnille tehtiin aika haastava jälki, kun se meni pienen ojan yli. Jasulla oli yksi loiva kulma ja tytöille (=Ilonalle ja Janelle) tehtiin suorat jäljet. Kaatona meillä oli oikein hirven sorkka. Jane taisi tutustua moiseen yllätykseen (vai kenties ällötykseen..) jäljen lopussa ekaa kertaa.
Onni selvitti haastavan jälkensä oikein mainiosti. Pientä tarkistuskieppiä se joutui tekemään ojan jälkeen, mutta hyvin jatko löytyi ja loppu meni upeasti. Jasu kulki paljon taas ilmavainulla jäljen sivussa ja teki siksakkia, mutta hyvältä meno näytti ja kaatokin löytyi pienen mutkan kautta. Iltsi töhötti aika paljon alussa eikä malttanut oikein keskittyä, mutta jäljen lopussa työskentely oli jo tosi tarkkaa. Johannan pitää vaan muistaa rauhoittaa se alkuun seuraavan kerran kunnolla. Janen turhat töhötykset ovat jo unohtuneet ja se teki oikein tarkkaa työtä. Lopussa vaan pyöri aika paljon kaadon lähistöllä eikä se meinannut ihan heti löytyä. Mutta taisipa tosiaan olla eka kerta kun moinen ruho kaadolta löytyi. Taitavia koiria kaikki :)
Tässä muutama kuva vappupäivältä:
Onni maistoi vähän kaatoa
Ilona jäljellä
Jane tutkii kaatoa
Jane pinkoo niin onnellisena..
..ja tässä hänen onnellinen tyttärensä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti